Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.
Simon Elo

Talotekniikka-alalle datakeskusten rakentaminen tuo kaivattua kasvua ja luo työpaikkoja. Asuntorakentaminen ei ole vielä(kään) lähtenyt kasvuun, joten näyttää siltä, että datakeskusrakentaminen kannattelee tällä vuosikymmenellä talotekniikka-alan kasvua ja kannattavuutta. Esimerkiksi sadan megawatin datakeskus tarkoittaa hieman yli miljardin euron rakennushanketta, mikä ei pidä sisällä datakeskuksiin tulevia palvelimia. Datakeskusurakoiden kokonaisuudesta yli 70 prosenttia on talotekniikkaa, kun arvioidaan rakennusvaihetta sekä huolto- ja ylläpitotoimintaa. Datakeskusten yhteyteen rakennettavat omat aurinko- tai tuulivoimalat ja niiden sähkötekninen liittäminen keskuksiin työllistävät sähköalaa.

Datakeskuksessa sähkönsyötön on oltava keskeytyksetöntä ja järjestelmien toiminnan luotettavaa, mitkä edellyttävät täsmällistä huoltotoimintaa. On tärkeää huomata, että talotekniikan osuus ei rajoitu datakeskusten palvelinsaleihin. Esimerkiksi useiden datakeskuksien hukkalämpöä pystytään lämpöpumppujen avulla hyödyntämään lähellä sijaitsevien asutuskeskusten kaukolämpöverkkoihin.

Datakeskusinvestoinnit ovat merkittäviä myös aluepoliittisesti. Datakeskushankkeita on myös kasvukeskusten ulkopuolella kuten Muhoksella, Kajaanissa, Haminassa, Mikkelissä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Alueellinen työllisyysvaikutus on merkittävä. Antti Poikolan mukaan datakeskus työllistää käytön aikana tyypillisesti noin 50–150 omaa työntekijää ja suunnilleen saman verran ulkopuolisia työntekijöitä.

Sähköasentajia, LVI-asentajia ja esihenkilöitä on jo paikoitellen ollut vaikea löytää datakeskustyömaille. Talotekniikka-alalla työvoimapulaa voi tulla erityisesti silloin, jos asuntojen uudisrakentaminen lähtee lähivuosina merkittävään kasvuun. Iso datakeskus työllistää pysyvästi kymmeniä talotekniikka-alan ammattilaisia.

Fingridin liittymissopimuksiin perustuvassa arviossa datakeskusrakentamisen toteuma voisi olla 5–10 vuoden aikana noin 13 miljardia euroa, joten datakeskusbuumi tulee jatkumaan vielä pitkään. Suomen tuleva hallitus ottaa kantaa datakeskusten sääntelyyn tulevassa hallitusohjelmassaan. Talotekniikka-alan näkökulmasta on tärkeintä, että datakeskuksia koskevassa sääntelyssä palkitaan talotekniikan korkealaatuisuudesta ja kehittyvästä energiatehokkuudesta koko rakennuksen elinkaaren aikana.

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina