Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.
Simon Elo

Talotekniikka-alalle datakeskusten rakentaminen tuo kaivattua kasvua ja luo työpaikkoja. Asuntorakentaminen ei ole vielä(kään) lähtenyt kasvuun, joten näyttää siltä, että datakeskusrakentaminen kannattelee tällä vuosikymmenellä talotekniikka-alan kasvua ja kannattavuutta. Esimerkiksi sadan megawatin datakeskus tarkoittaa hieman yli miljardin euron rakennushanketta, mikä ei pidä sisällä datakeskuksiin tulevia palvelimia. Datakeskusurakoiden kokonaisuudesta yli 70 prosenttia on talotekniikkaa, kun arvioidaan rakennusvaihetta sekä huolto- ja ylläpitotoimintaa. Datakeskusten yhteyteen rakennettavat omat aurinko- tai tuulivoimalat ja niiden sähkötekninen liittäminen keskuksiin työllistävät sähköalaa.

Datakeskuksessa sähkönsyötön on oltava keskeytyksetöntä ja järjestelmien toiminnan luotettavaa, mitkä edellyttävät täsmällistä huoltotoimintaa. On tärkeää huomata, että talotekniikan osuus ei rajoitu datakeskusten palvelinsaleihin. Esimerkiksi useiden datakeskuksien hukkalämpöä pystytään lämpöpumppujen avulla hyödyntämään lähellä sijaitsevien asutuskeskusten kaukolämpöverkkoihin.

Datakeskusinvestoinnit ovat merkittäviä myös aluepoliittisesti. Datakeskushankkeita on myös kasvukeskusten ulkopuolella kuten Muhoksella, Kajaanissa, Haminassa, Mikkelissä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Alueellinen työllisyysvaikutus on merkittävä. Antti Poikolan mukaan datakeskus työllistää käytön aikana tyypillisesti noin 50–150 omaa työntekijää ja suunnilleen saman verran ulkopuolisia työntekijöitä.

Sähköasentajia, LVI-asentajia ja esihenkilöitä on jo paikoitellen ollut vaikea löytää datakeskustyömaille. Talotekniikka-alalla työvoimapulaa voi tulla erityisesti silloin, jos asuntojen uudisrakentaminen lähtee lähivuosina merkittävään kasvuun. Iso datakeskus työllistää pysyvästi kymmeniä talotekniikka-alan ammattilaisia.

Fingridin liittymissopimuksiin perustuvassa arviossa datakeskusrakentamisen toteuma voisi olla 5–10 vuoden aikana noin 13 miljardia euroa, joten datakeskusbuumi tulee jatkumaan vielä pitkään. Suomen tuleva hallitus ottaa kantaa datakeskusten sääntelyyn tulevassa hallitusohjelmassaan. Talotekniikka-alan näkökulmasta on tärkeintä, että datakeskuksia koskevassa sääntelyssä palkitaan talotekniikan korkealaatuisuudesta ja kehittyvästä energiatehokkuudesta koko rakennuksen elinkaaren aikana.

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova