Rakennusten energiaseminaari järjestetään tänä vuonna jo seitsemännen kerran.
Seminaari ja siihen nivoutuva näyttely pidetään keskiviikkona 9.11.2022 klo 9–16
Pikku-Finlandiassa Helsingissä.
OHJELMARYHMÄN PUHEENJOHTAJA Risto Kosonen
kertoo, että seminaaria on rakennettu nyt vuoden ajan – ja
matkan varrella energia hinnasta ja sen saatavuudesta tuli
ykköspuheenaihe koko Euroopassa. Seminaarin teemana
onkin ’Energiaresilienssi muuttuneessa maailmantilanteessa’.
”Energian toimitusvarmuus ja sen vaikutukset on avaussessiomme
aihe ja se on varmasti asia, joka kiinnostaa tällä hetkellä
aivan jokaista.”
Ykkössession puhujatkin ovat ykköskaartia: ympäristöja
ilmastoministeri Maria Ohisalo puhuu aiheesta, samoin
kuin Sitran asiantuntija Oras Tynkkynen. Tiedekulmaa avaussessioon
tuo LUT-yliopiston Samuli Honkapuro, joka puhuu
sähkötehon
hallinnasta muuttuneessa maailmantilanteessa.
”Ykkössession kolme puhujaa tuovat sen ajankohtaisimman
tiedon teemaan”, Kosonen toteaa.
Energiayhteisöt tulevat!
Sessio 2 on ’Energiaresilienssi ja energiapalvelut’, jossa
pohditaan mm. keinoja, miten voidaan nopeasti pienentää
energiariippuvuutta
ja torjua kyberuhkia kiinteistöissä. Aamupäivän
paneelin aiheena on ’Energiayhteisöt energiatehokkuutta
ja -joustavuutta parantamaan’ – eli mistä siis oikein on
kysymys?
”Uudenlaiset energiayhteisöt ja -palvelut ovat kasvava
trendi, jossa esimerkiksi taloyhtiöt ovat vahvasti mukana. Tällöin
vaikkapa taloyhtiö, joka ei voi syystä tai toisesta laittaa
aurinkopaneeleja omalle katolleen, voi sopia naapuritalon
kanssa, että paneelit asennetaankin sinne”, Kosonen kuvailee.
Paneelissa ovat mukana Thomas Ekholm Fortumilta, Timo
Koljonen Advenilta ja Sanna Öörni VTT:ltä.
Kosonen nostaa esiin Aalto-yliopiston Works-korttelin, joka
on malliesimerkki innovatiivisesta energiakonseptista. Korttelin
läheisyydessä sijaitsevan Nanotalon hukkalämpö on otettu talteen
ja Aalto Works -korttelin käyttöön. Energia ostetaan palveluna
Fortumilta.
”Kyseessä on matalalämpöinen kaukolämpöverkko, jossa
ohjataan optimaalisesti lämpöjärjestelmää ja käytetään automatiikkaa
tasaamaan kulutuspiikkejä.”
Kososen mukaan energiayhteisöjen nousu kulminoituu palveluiden
ja datan saatavuuteen.
”Energiamuutoksen ajurina on data, joka auttaa meitä hillitsemään
kulutusta koko ajan paremmin.”
Taloyhtiöstä sähkösampo?
Sessio 3 käsittelee energiatehokkuutta taloyhtiöissä. Teemu
Kettunen Motivasta avaa uutta, kansallista energiansäästökampanjaa
ja Petri Pylsy Kiinteistöliitosta kertoo, miten taloyhtiöt
voivat muuttua sähkönkäyttäjistä sähköntuottajiksi.
Iltapäivän paneelissa on mukana – Kettusen ja Pylsyn
lisäksi – Kimmo Karvinen Good House Oy:stä ja Kristian
Savela St1 Oy:stä.
”Datan hyödyntäminen liittyy tietysti myös paneelin aiheisiin.
Datan hallitseminen voi olla vaikeaa, mutta se on keskeinen
osa digitalisaatiota esimerkiksi juuri energiantuotannon ja
kiinteistöjen osalta”, Kosonen toteaa.
Kososen mukaan rakennusten digitalisoituminen sisältää
”valtavan paljon” liiketoimintamahdollisuuksia. ”Digitaalisella
osaamisella lisätään resilienssiä, joustoja ja esimerkiksi energianvarastoinnin
mahdollisuuksia.”
Terveitä kiinteistöjä, kiitos!
Kaupungit ja yritykset tarvitsevat jatkossa paljon lisää digilihaksia,
jotta kiinteistökannan energiatehokkuutta saadaan
optimoitua. ”Alan osaajia tarvitaan, mutta edelleen myös
ihmisiä, jotka ymmärtävät sisäilma-asioita ja rakennusten terveellisyyteen
liittyviä seikkoja.”
Kososen mielessä on edelleen 70-luvun energiakriisin
”perintönä” saadut pullotalot, joissa ilma ei vaihtunut. ”Nyt
meidän täytyy muistaa, että jos asunnoissa ilmanvaihto laitetaan
pois päältä, kyseessä on väärä tapa säästää.”
Teksti: Sami J. Anteroinen
