Energiakriisi toi energiatehokkuusremontit ryminällä taloyhtiöiden agendalle. Isännöintiliiton helmikuinen Energiabarometri kertoo – eikä aivan yllättäen – että yhä useammassa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista lähivuosina.
Kyselytutkimukseen vastanneet isännöinnin ammattilaiset arvioivat keskimäärin, että 41 %:ssa
taloyhtiöistä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista seuraavan viiden vuoden aikana.
Vastaava luku oli vuoden 2022 barometrissa 34 %. Kyselystä käy ilmi, että korjaushankkeiden
yhteydessä mietitään jatkossa energiatehokkuutta aiempaa useammin.
Vuoden 2022 barometrista taas selvisi, että kiinnostus maalämpöä kohtaan taloyhtiömaailmassa
kasvoi selkeästi vuoden 2021 mittauksesta. Tuoreet tulokset osoittavat, että maalämpö kiinnostaa
edelleen. Siirtymä maalämpöjärjestelmiin ei siis vaikuttaisi olevan mikään hetkellinen buumi.
Taloyhtiöiden energiamurroksessa ei kuitenkaan ole kyse ainoastaan siitä, että maalämpö
tekee nousua kaukolämmön rinnalle merkittävänä taloyhtiöiden lämmitysmuotona. Monet muutkin
vihreään siirtymään keskeisesti liittyvät trendit nousevat selkeästi aiempia mittauskertoja vahvemmin
esiin barometrin tämän vuoden tuloksissa. Näitä hyvässä nosteessa olevia trendejä ovat mm.
aurinkoenergian hyödyntämisen lisääntyminen taloyhtiöissä ja lämmön talteenoton yleistyminen
erityisesti poistoilmasta.
Energiabarometri kertoo, että ARA:n energia-avustukset ovat edelleen keskeisiä
tekijöitä taloyhtiöiden energiaremonteissa. Avustusten merkitys siinä, että näitä suunniteltuja
energiatehokkuutta parantavia ja vihreää siirtymää edistäviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa,
on haastateltujen mukaan yllättävänkin suuri. Yhä useampi isännöinnin ammattilainen
näkee, että energiatehokkuuden parantaminen on liian kallista ilman avustusta. Peräti 73 %
Energiabarometrin vastaajista kokee liian korkeiden kustannusten jarruttavan tällä hetkellä
energiatehokkuustoimenpiteitä taloyhtiöissä.
ARA avustaa energiatehokkuutta parantavia korjaushankkeita tänä vuonna lähes
100 miljoonalla eurolla. Vuodesta 2020 lähtien avustusta on myönnetty tähän mennessä
yhteensä 145 miljoonaa euroa, ja leijonanosa (135 miljoonaa euroa) avustuksesta on
myönnetty asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille. Yhteensä hakemuksia on tullut reilut 4 200
kappaletta. Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista, lämpöpumppujen ja
lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista, ikkunaremontteja ja vedensäästötoimia.
Barometrin tuloksissa näkyy odotetusti se, että vuonna 2022 taloyhtiöiden kustannukset
nousivat poikkeuksellisen paljon. Julkisessa keskustelussa ja monissa selvityksissä on vuoden
2022 loppupuolella korostettu lämmityskulujen kasvua ja erityisesti sähkön hinnannousua. Myös
isännöinnin ammattilaiset arvioivat Energiabarometrissa, että taloyhtiöiden kiinteistösähkö- ja
lämmityskulut nousivat historiallisen paljon vuoden 2022 aikana.
Fiksuja poliittisia päätöksiä tarvitaan, jotta energiatehokkuuden ja vihreän siirtymän edistäminen
taloyhtiöissä ei pysähdy pilviin karkaavien kustannusten takia. Asuinrakennusten energia-avustukset
ovat keskeinen ajuri energiatehokkuuden parantamiselle taloyhtiöissä – samoin kuin vihreälle
siirtymälle laajemminkin. ARAn energia-avustukset antavat samalla taloyhtiöille tärkeän signaalin:
pidemmällä aikavälillä itsensä takaisin maksavia energiaremontteja kannattaa rohkeasti lähteä
toteuttamaan myös silloin, kun ajat ovat taloudellisesti haastavia. Lisäksi avustukset auttavat Suomea
pääsemään ilmastotavoitteisiinsa, kun energiaa säästyy ja asumisen päästöt pienenevät.
Isännöintiliitto onkin ehdottanut, että asuinrakennusten energia-avustusten tasoa tulisi korottaa
tulevalla vaalikaudella. Toinen keino, jolla vihreää siirtymää ja energiatehokkuuden parantamista
taloyhtiöissä voidaan edistää, on kotitalousvähennyksen laajentaminen myös taloyhtiöiden
remontteihin.
Maan tulevalla hallituksella on varmasti kädet täynnä työtä, mutta ainakin energia-avustuksista
kannattaisi nyt pitää kiinni.
PETRI CHARPENTIER
