Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Energiatehokkuudesta kulutusjoustoon – näin kiinteistöjen rooli muuttuu energiamurroksessa

Energiajärjestelmämme on historiallisen murroksen keskellä. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on edennyt nopeasti, ja energian tuotanto perustuu yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan.
Liina Länsiluoto

Jatkossa energiatehokkuus ei yksin riitä päästöjen vähentämiseen, eikä se myöskään yksin takaa matalia energiakustannuksia. Jatkossa keskeisemmäksi nousee kyky joustaa energiankulutuksessa ja ajoittaa kulutusta edullisimmille ja samalla vähäpäästöisemmille tunneille.

Energiatehokkuus ei enää yksin ratkaise päästöjä tai kustannuksia

Rakennusten energiatehokkuudesta on viimeisten 15 vuoden aikana tullut arkipäivää. Energiatehokkuuden parantaminen on ollut tehokas keino vähentää sekä rakennusten käyttökustannuksia että päästöjä. 

Perinteinen ajattelutapa, jossa energiatehokkuuden parantaminen vähentää suoraan kiinteistön päästöjä, ei enää päde samalla tavalla kuin aiemmin. Käytönaikaisen energian päästöjen suhteellinen merkitys pienenee ja niin kutsuttujen tuotesidonnaisten päästöjen, eli rakentamisen, kuljetusten ja rakennusmateriaalien osuus kokonaiskakusta kasvaa.   

Energiatehokkuus säilyy jatkossakin tärkeänä, mutta sen rooli kytkeytyy entistä vahvemmin kustannuksiin, energiajärjestelmän toimintaan ja kiinteistön kokonaisarvoon. 

Kiinteistöistä tulee energiankuluttajien lisäksi tuottajia, varastoja ja tasapainottajia

Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä on aiempaa sääriippuvaisempi: kysynnän ohella myös tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, mikä lisää tarvetta sovittaa energian tuotantoa ja kulutusta yhteen uudella tavalla. Siinä missä aiemmin tuotanto mukautui kysyntään, on joustotarve siirtymässä yhä enemmän energian käyttäjille.

Energiajärjestelmän muutos muuttaa koko järjestelmän rakennetta ja toimintalogiikkaa. Kiinteistöjen rooli muuttuu: ne eivät ole enää pelkkiä energian kuluttajia, vaan myös energian tuottajia, varastoijia ja järjestelmän tasapainottajia. 

Säästöjä voi saavuttaa ilman raskaita remontteja

Kansallisella tasolla rakennuskanta uudistuu hitaasti, joten suurin energian säästö- ja joustopotentiaali löytyy nykyisistä rakennuksista. Kiinteistön omistajalle tämä on hyvä uutinen. Tarjolla on useita keinoja leikata energiakulutusta ilman kalliita peruskorjauksia. Energian käyttöä, talotekniikkaa ja ohjausta voidaan uudistaa merkittävästi ilman raskaita remontteja, ja arjen energiajohtamisella säästöä saadaan tyypillisesti 10–15 prosenttia sekä euroissa että energiassa. Kevyilläkin keinoilla voi siis saavuttaa mittavat hyödyt.

Liina Länsiluoto
Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää