Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Energiatehokkuudesta kulutusjoustoon – näin kiinteistöjen rooli muuttuu energiamurroksessa

Energiajärjestelmämme on historiallisen murroksen keskellä. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on edennyt nopeasti, ja energian tuotanto perustuu yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan.
Liina Länsiluoto

Jatkossa energiatehokkuus ei yksin riitä päästöjen vähentämiseen, eikä se myöskään yksin takaa matalia energiakustannuksia. Jatkossa keskeisemmäksi nousee kyky joustaa energiankulutuksessa ja ajoittaa kulutusta edullisimmille ja samalla vähäpäästöisemmille tunneille.

Energiatehokkuus ei enää yksin ratkaise päästöjä tai kustannuksia

Rakennusten energiatehokkuudesta on viimeisten 15 vuoden aikana tullut arkipäivää. Energiatehokkuuden parantaminen on ollut tehokas keino vähentää sekä rakennusten käyttökustannuksia että päästöjä. 

Perinteinen ajattelutapa, jossa energiatehokkuuden parantaminen vähentää suoraan kiinteistön päästöjä, ei enää päde samalla tavalla kuin aiemmin. Käytönaikaisen energian päästöjen suhteellinen merkitys pienenee ja niin kutsuttujen tuotesidonnaisten päästöjen, eli rakentamisen, kuljetusten ja rakennusmateriaalien osuus kokonaiskakusta kasvaa.   

Energiatehokkuus säilyy jatkossakin tärkeänä, mutta sen rooli kytkeytyy entistä vahvemmin kustannuksiin, energiajärjestelmän toimintaan ja kiinteistön kokonaisarvoon. 

Kiinteistöistä tulee energiankuluttajien lisäksi tuottajia, varastoja ja tasapainottajia

Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä on aiempaa sääriippuvaisempi: kysynnän ohella myös tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, mikä lisää tarvetta sovittaa energian tuotantoa ja kulutusta yhteen uudella tavalla. Siinä missä aiemmin tuotanto mukautui kysyntään, on joustotarve siirtymässä yhä enemmän energian käyttäjille.

Energiajärjestelmän muutos muuttaa koko järjestelmän rakennetta ja toimintalogiikkaa. Kiinteistöjen rooli muuttuu: ne eivät ole enää pelkkiä energian kuluttajia, vaan myös energian tuottajia, varastoijia ja järjestelmän tasapainottajia. 

Säästöjä voi saavuttaa ilman raskaita remontteja

Kansallisella tasolla rakennuskanta uudistuu hitaasti, joten suurin energian säästö- ja joustopotentiaali löytyy nykyisistä rakennuksista. Kiinteistön omistajalle tämä on hyvä uutinen. Tarjolla on useita keinoja leikata energiakulutusta ilman kalliita peruskorjauksia. Energian käyttöä, talotekniikkaa ja ohjausta voidaan uudistaa merkittävästi ilman raskaita remontteja, ja arjen energiajohtamisella säästöä saadaan tyypillisesti 10–15 prosenttia sekä euroissa että energiassa. Kevyilläkin keinoilla voi siis saavuttaa mittavat hyödyt.

Liina Länsiluoto
Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja