Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Juha-Ville Mäkinen.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja rakentamismääräyksiin.

Muutokset tulevat pian

Direktiivi on kunnianhimoinen, tavoitteena on siirtyä päästöttömään ja energiatehokkaaseen rakennuskantaan vuoteen 2050 mennessä. Uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamiseen tullaan soveltamaan tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia. Tämä tulee vaikuttamaan taloyhtiöiden korjaushankkeisiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Muutokset ovat lähellä, kansalliset säädökset olisi saatettava voimaan toukokuuhun 2026 mennessä.

Asia on vielä valmistelussa

Kansalliset säännökset ja määräykset ovat kuitenkin vielä suunnittelupöydällä, eikä niiden lopullisesta muodosta ole vielä kovinkaan tarkkoja tietoja. Kiinteistöjen omistajat ovat ymmärrettävästi huolissaan siitä, mitä asioita kansalliset vaatimukset tulevat koskemaan ja kuinka tiukkoja ne lopulta ovat. Kun sisällöt ovat vielä epäselviä, vaikutusarviointejakaan ei ole voitu tehdä. Ei siis ihme, jos toimeenpanoon liittyvä keskustelu on välillä hieman hämmentynyttä.

Tavoite on kannatettava

Nyt on hyvä palauttaa mieleen, mihin direktiivillä, ja laadittavilla kansallisilla säännöksillä pyritään. Tavoitteena ovat kustannustehokkaat toimenpiteet, joilla voidaan vähentää asumisen ja käytön kustannuksia. Taloyhtiöissä asia kannattaa nähdä siten, että tulevat vaatimukset ja omistajien etu käyvät hyvin yksiin. Samoja asioita kannattaisi tehdä ilman direktiivin velvoitteitakin. Nyt teollisuutta, suunnittelua ja toteutusta ohjataan toimimaan asiassa tehokkaammin.

Parempaakin saa tehdä

Tulevat vaatimukset asettavat minimitason. Kukaan ei moiti, vaikka taloyhtiöiden ratkaisut tuottaisivat minimitasoa paremman lopputuloksen. Hankkeita käynnistettäessä onkin parempi miettiä omaa etua, eikä vain pyrkiä minimiin. Ilman direktiiviäkin nyt on järkevä hetki ottaa omien rakennusten energiatehokkuus tarkasteluun. Hiljaisen rakentamisen aikana suunnittelun ja toteutuksen palveluja on hyvin tarjolla, eivätkä materiaalien toimitusajatkaan ole pitkiä.

Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti