Käytännössä muutos näkyy siinä, että yksittäisten laitteiden sijasta tarkastellaan kokonaisuutta. Rakennuksen teknisten järjestelmien odotetaan pystyvän mittaamaan ja seuraamaan energiankäyttöä ja olosuhteita, tunnistamaan poikkeamia ja välittämään niistä tietoa tarvittaville henkilöille sekä sovittamaan yhteen mm. lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon ja valaistuksen toimintaa. Valaistuksen osalta tämä tarkoittaa läsnäoloon perustuvaa, vyöhykkeittäin toteutettua ohjausta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa rakennuksissa tarvittaisiin samanlainen automaatiojärjestelmä. Ratkaisun on vastattava rakennuksen käyttötarkoitusta, teknisiä järjestelmiä ja tavoiteltua suorituskykyä. Olemassa olevassa rakennuksessa ensimmäinen askel on nykytilan kartoitus: mitä mitataan ja ohjataan, toimivatko järjestelmät yhteen ja tarpeenmukaisesti, onko dokumentaatio ajan tasalla ja saadaanko tieto käyttöön. Jos perusta on kunnossa, vaatimuksia voidaan usein täyttää modernisoimalla ohjauksia, mittauksia ja raportointia koko järjestelmän uusimisen sijasta.
Tulevien vaatimusten soveltamisalaan vaikuttavat järjestelmien nimellistehorajat. Muiden kuin asuinrakennusten automaatiovelvoitteissa raja on yli 290 kW nimellistehossa, ja EPBD:n uudistuksen myötä raja on tarkoitus laajentaa yli 70 kW:n nimellistehoon 31.12.2029 mennessä. SRI:n osalta komission valmistelu voi johtaa velvoittavaan arviointiin suurissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joissa teknisten järjestelmien nimellisteho ylittää 290 kW.
”Rakennusautomaatio ei ole enää
vain taustajärjestelmä, vaan osa rakennuksen
energiasuorituskykyä ja kehityskykyä.
Lakimuutos on merkittävä myös siksi, että asuinrakennuksille ei ole aiemmin ollut rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmiä koskevia velvoitteita. Jatkossa tiettyjä automaation ja ohjauksen toiminnallisuuksia on tulossa uusiin ja laajasti saneerattaviin asuinrakennuksiin, mutta velvoitteiden tarkka sisältö täsmentyy vielä.
Tulevat vaatimukset voivat täsmentää myös suunnittelun toimintatapaa. Automaation tavoitteet, mittaukset, olosuhteiden seuranta, rajapinnat ja käyttöliittymät kannattaa määritellä ennen järjestelmäratkaisujen lukitsemista. Vastuu ei voi jäädä vain automaatiosuunnittelijalle. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus edellyttää LVI-, sähkö-, valaistus-, energia- ja automaatiosuunnittelun yhteistyötä.
SRI (Smart Readiness Indicator) eli rakennuksen älyvalmiusindikaattori tuo rakennuksen arviointiin uuden näkökulman. Se kuvaa, kuinka hyvin rakennus hyödyntää automaatiota, tietoa ja teknisiä järjestelmiä energiatehokkuuden, käyttäjien tarpeiden ja energiaverkon näkökulmista. EPBD:n toimeenpanon edetessä SRI voi tulla täydentämään energiatodistuksia. Perusparannuspassi voi puolestaan toimia osana rakennuskohtaista toimintasuunnitelmaa, kun rakennusta kehitetään vaiheittain kohti päästötöntä rakennusta.
Kansallisten säädösten käytännön soveltamiseen tarvitaan yhteisiä tulkintoja. Taltekan työryhmä valmistelee Talotekniikkainfoon rakennusautomaation opastavia aineistoja lain ja asetuksen rinnalle. Tavoitteena on auttaa suunnittelijoita, tilaajia, toteuttajia ja rakennusvalvontaa tulkitsemaan vaatimuksia käytännössä.
Olennaisin muutos on ajattelutavassa: automaatio ei täydennä teknisiä järjestelmiä lopuksi, vaan se suunnitellaan osaksi rakennuksen energian- ja olosuhteidenhallintaa.
Tanja Hyvönen
vanhempi asiantuntija
Granlund Oy
Kirjoittaja työskentelee rakennusautomaation, energiatehokkuuden ja SRI:n parissa Granlundilla. Hän toimii myös Suomen LVI-liito SuLVIn kouluttajana.













