Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Erikoiskeskusten piirikaavioiden teko pitäisi saada suunnittelijoiden vastuulle

Yksilöllisten erikoiskeskusten piirikaavioiden teko sälytetään usein sähköurakoitsijoiden vastuulle heidän tahtomattaan.

Kirjoittaja: Mikko Arvinen

Sekä sähköurakoitsija, -suunnittelija että sähkökeskusten valmistaja toivovat, että myös yksilöityjen piirikaavioiden laadinta velvoitettaisiin sähkösuunnittelijoiden tehtäväksi.

Erikoiskeskusten piirikaavioiden teko sälytetään yhä useammin sähköurakoitsijoiden vastuulle. Sen seurauksena piirikaavioita joudutaan odottamaan niin pitkään, että keskusten toimitusajat venyvät.

”Erikoiskeskusten valmistuksen aloittaminen edellyttää, että keskusvalmistajalle on toimitettu piirikaaviot. Toimitusketjun osalta tässä on ns. harmaa vyöhyke, mikä koskettaa sekä keskusvalmistajia, urakoitsijoita että sähkösuunnittelijoita”, sähkökeskuksia valmistavan UTU oy:n sähkösuunnittelu- ja arkkitehtitoimistoista vastaava myyntipäällikkö Risto Pirhonen
sanoo.

Sähkönumerollisia vakiokeskuksia ongelma ei koske, sillä niissä piirikaaviot ovat valmiina, mutta erikoiskeskuksista on vain pääkaaviotason kuvat.

”Jos sähkösuunnittelusopimuksessa ei ole mainittu, että piirikaavion teko kuuluu suunnittelijalle, joudumme tivaamaan piirikaavioita urakoitsijoilta. Mitä pidempään piirikaavioita joudutaan odottamaan, sitä myöhemmäksi keskuksen valmistuksen aloitus siirtyy”, Pirhonen pahoittelee.

Aina piirikaavioita ei saada keneltäkään, jolloin yritys joutuu tekemään ne itse.

”Emme me niitä mielellämme tee. Piirikaavioiden teko edellyttää joka tapauksessa tietojen saamista suunnittelijoilta tai urakoitsijoilta, jolloin joudumme tekemään runsaasti päällekkäistä työtä.”

Piirikaavioiden tekovastuu määriteltävä

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelossa ja luettelon sähkösuunnittelutehtävien laajuutta tarkentavassa liitteessä piirikaavioiden teko on jaettu kahteen osaan; mallipiirikaavioiden laadinta kuuluu aina suunnittelijan tehtäväksi, mutta yksilöityjen piirikaavioiden teko on lueteltu lisätehtäväksi.

Mikäli tilaaja ei laita sähkösuunnittelusopimuksen tarjouspyyntöön erillistä ruksia yksilöityjen piirikaavioiden teon kohdalle, työ kaatuu usein sähköurakoitsijan vastuulle. Sen jälkeen riippuu urakoitsijan tilaajan kanssa tekemästä sopimuksesta, jääkö työ urakoitsijan maksettavaksi, vai pystyykö hän laskuttamaan siitä tilaajaa.

”Meidän mielestämme piirikaavioiden teko kuuluu ehdottomasti sähkösuunnittelutoimistoille. Ongelma poistuisi, mikäli piirikaavioiden teko määriteltäisiin suunnittelun tehtäväluettelossa ja sähkötyöselityksissä yksiselitteisesti suunnittelijoiden tehtäväksi. Se olisi kaikkien etu”, Pirhonen sanoo.

Suunnittelija ottaisi tekovastuun mielellään, urakoitsija haluaisi luopua siitä

Myös Granlund oy:n Tampereen aluetoimiston suunnittelun liiketoimintajohtaja Heikki Wilenin mielestä kaikki piirikaaviot tulisi antaa sähkösuunnittelijoiden tehtäväksi. Yksilöityjen piirikaavioiden teko ei kuitenkaan sisälly läheskään aina suunnittelijoiden työtilauksiin.

”Tällä tavalla pidetään tekijät omien ydintehtäviensä piirissä, suunnittelija suunnittelutehtävissä ja sähköurakoitsija asennustehtävissä ja hankinnoissa. Hyötyjänä on lisäksi asiakas, joka saa lopputuotoksena yhtenäisen ja tietosisällöltään ehjän suunnitelmakokoelman etenkin sähköisesti”, Wilen sanoo.

”Suunnittelijat vastaavat kokonaisuuden suunnittelusta, joten heidän pitää tietää, miten kokonaisuus toimii. Piirikaaviot tehdään juuri sitä varten. Meille urakoitsijoille riittää muutakin tekemistä, joten mieluummin keskittyisimme urakointiin kuin kuvien tekemiseen”, Kanta-Hämeen Turengissa sekä sähköurakointia että pienimuotoista sähkösuunnittelua harjoittavan Sähkö-Jore oy:n suunnittelija Kari Immonen sanoo.

Lyhennelmä artikkelista, joka on julkaistu Sähkömaailma-lehdessä 9/2024

Teksti ja kuva: Mikko Arvinen

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005