Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Erikoiskeskusten piirikaavioiden teko pitäisi saada suunnittelijoiden vastuulle

Yksilöllisten erikoiskeskusten piirikaavioiden teko sälytetään usein sähköurakoitsijoiden vastuulle heidän tahtomattaan.

Kirjoittaja: Mikko Arvinen

Sekä sähköurakoitsija, -suunnittelija että sähkökeskusten valmistaja toivovat, että myös yksilöityjen piirikaavioiden laadinta velvoitettaisiin sähkösuunnittelijoiden tehtäväksi.

Erikoiskeskusten piirikaavioiden teko sälytetään yhä useammin sähköurakoitsijoiden vastuulle. Sen seurauksena piirikaavioita joudutaan odottamaan niin pitkään, että keskusten toimitusajat venyvät.

”Erikoiskeskusten valmistuksen aloittaminen edellyttää, että keskusvalmistajalle on toimitettu piirikaaviot. Toimitusketjun osalta tässä on ns. harmaa vyöhyke, mikä koskettaa sekä keskusvalmistajia, urakoitsijoita että sähkösuunnittelijoita”, sähkökeskuksia valmistavan UTU oy:n sähkösuunnittelu- ja arkkitehtitoimistoista vastaava myyntipäällikkö Risto Pirhonen
sanoo.

Sähkönumerollisia vakiokeskuksia ongelma ei koske, sillä niissä piirikaaviot ovat valmiina, mutta erikoiskeskuksista on vain pääkaaviotason kuvat.

”Jos sähkösuunnittelusopimuksessa ei ole mainittu, että piirikaavion teko kuuluu suunnittelijalle, joudumme tivaamaan piirikaavioita urakoitsijoilta. Mitä pidempään piirikaavioita joudutaan odottamaan, sitä myöhemmäksi keskuksen valmistuksen aloitus siirtyy”, Pirhonen pahoittelee.

Aina piirikaavioita ei saada keneltäkään, jolloin yritys joutuu tekemään ne itse.

”Emme me niitä mielellämme tee. Piirikaavioiden teko edellyttää joka tapauksessa tietojen saamista suunnittelijoilta tai urakoitsijoilta, jolloin joudumme tekemään runsaasti päällekkäistä työtä.”

Piirikaavioiden tekovastuu määriteltävä

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelossa ja luettelon sähkösuunnittelutehtävien laajuutta tarkentavassa liitteessä piirikaavioiden teko on jaettu kahteen osaan; mallipiirikaavioiden laadinta kuuluu aina suunnittelijan tehtäväksi, mutta yksilöityjen piirikaavioiden teko on lueteltu lisätehtäväksi.

Mikäli tilaaja ei laita sähkösuunnittelusopimuksen tarjouspyyntöön erillistä ruksia yksilöityjen piirikaavioiden teon kohdalle, työ kaatuu usein sähköurakoitsijan vastuulle. Sen jälkeen riippuu urakoitsijan tilaajan kanssa tekemästä sopimuksesta, jääkö työ urakoitsijan maksettavaksi, vai pystyykö hän laskuttamaan siitä tilaajaa.

”Meidän mielestämme piirikaavioiden teko kuuluu ehdottomasti sähkösuunnittelutoimistoille. Ongelma poistuisi, mikäli piirikaavioiden teko määriteltäisiin suunnittelun tehtäväluettelossa ja sähkötyöselityksissä yksiselitteisesti suunnittelijoiden tehtäväksi. Se olisi kaikkien etu”, Pirhonen sanoo.

Suunnittelija ottaisi tekovastuun mielellään, urakoitsija haluaisi luopua siitä

Myös Granlund oy:n Tampereen aluetoimiston suunnittelun liiketoimintajohtaja Heikki Wilenin mielestä kaikki piirikaaviot tulisi antaa sähkösuunnittelijoiden tehtäväksi. Yksilöityjen piirikaavioiden teko ei kuitenkaan sisälly läheskään aina suunnittelijoiden työtilauksiin.

”Tällä tavalla pidetään tekijät omien ydintehtäviensä piirissä, suunnittelija suunnittelutehtävissä ja sähköurakoitsija asennustehtävissä ja hankinnoissa. Hyötyjänä on lisäksi asiakas, joka saa lopputuotoksena yhtenäisen ja tietosisällöltään ehjän suunnitelmakokoelman etenkin sähköisesti”, Wilen sanoo.

”Suunnittelijat vastaavat kokonaisuuden suunnittelusta, joten heidän pitää tietää, miten kokonaisuus toimii. Piirikaaviot tehdään juuri sitä varten. Meille urakoitsijoille riittää muutakin tekemistä, joten mieluummin keskittyisimme urakointiin kuin kuvien tekemiseen”, Kanta-Hämeen Turengissa sekä sähköurakointia että pienimuotoista sähkösuunnittelua harjoittavan Sähkö-Jore oy:n suunnittelija Kari Immonen sanoo.

Lyhennelmä artikkelista, joka on julkaistu Sähkömaailma-lehdessä 9/2024

Teksti ja kuva: Mikko Arvinen

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi