Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä?

HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja laatutasoa. Tarve ja poliittinen tilaus syntyi, kun asuntojen kysyntä ylitti tarjonnan ja hinnat nousivat kohtuuttomiksi. Täytyihän sille yrittää tehdä jotakin. Huumassa unohtui kuitenkin kaksi perustotuutta. Asuntopula helpottuu vain rakentamalla lisää, ei sääntelyllä, ja kun hyvää jaetaan, se tulee tehdä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti – eli miten?

Kriteerit täyttäviä hakijoita oli reilusti enemmän kuin uusia Hitas asuntoja. Ei muuta kuin hakijat jonoon. Kymmenien tuhansien arvoista etuutta kannatti jonottaa, vuorokausitolkulla. No eihän siinä ollut järkeä? Siirryttiin arpomiseen. No onko siinä sitten enemmän järkeä? Onnekkaille arpavoitto ja lopuille tyhjä arpalippu. Kai sitä voi pitää yhdenvertaisena kohteluna, kun kaikilla on sama voittomahdollisuus

– vai voiko? Tämä oli vasta alkua. Perhetilanteet muuttuivat, työpaikat ja asuinpaikat vaihtuivat. Syntyi tarve myydä Hitas asunto. Myynti tapahtui säänneltyyn hintaan reilusti alle markkinahinnan. Näinhän se oli tarkoitettukin – haluttiin kohtuuhintaisia asuntoja. Vaan moni ei sitä ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää. Syntyi halu tehdä osin pimeää kauppaa ja virkamiehille tarve estää se, tarve lisätä kontrollia ja sanktioita. Syntyi myös kasvava paine mahdollistaa kokonaisten talojen Hitas-rajoitusten purku. Aluksi tarvittiin pitkiä perusteluja. Nyt 30 vuoden ikäiset kohteet saavat vapautuksen rajoituksista kevyin perustein, automaattisesti. Rajoitteista vapauttaminen tarjoaa uuden, alkuperästä isomman edun arpajaisissa pärjänneille.

Hitas järjestelmästä on vuosikymmenien aikana kirjoitettu satoja uutisia ja artikkeleita. Ne käsittelevät lähes poikkeuksetta ongelmia. Mitä tehdään, kun ostaja on menestynyt elämässä eikä enää alkuunkaan täytä alkuperäisiä kriteerejä? Voiko omistaa useamman Hitas asunnon jne. Rajoitukset ja sääntely johtaa niiden kiertämiseen, ns. luoviin ratkaisuihin, jotka edellyttävät lisää valvontaa ja resursseja. Se ei kuitenkaan tuo yhtään uutta asuntoa markkinoille – helpota asuntopulaa.

Eiköhän alkaisi olla aika purkaa koko Hitas järjestelmä. Miten? On kyse sopimuksesta, jota kunnan on vaikeaa yksipuolisesti muuttaa. Helpoin, joskin vähän hidas tapa on pidättäytyä uusien kohteiden rakentamisesta ja sopimusten tekemisestä. Näin koko keinotekoinen järjestelmä hiipuu pois 30 vuodessa.

Teksti: Lars Lundström
Puheenjohtaja
Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Aurinkovoimaa järkevästi julkisivuremontin yhteydessä

Peruskorjaus tarjoaa kiinteistönomistajalle mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta monella tasolla. Lisäeristyksen ja uuden julkisivun lisäksi rakennukseen voidaan samalla integroida aurinkopaneeleita, jotka pienentävät energiakustannuksia

Modernin märkätilan anatomia

Suunnittelua kestävällä otteella Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa