Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä?

HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja laatutasoa. Tarve ja poliittinen tilaus syntyi, kun asuntojen kysyntä ylitti tarjonnan ja hinnat nousivat kohtuuttomiksi. Täytyihän sille yrittää tehdä jotakin. Huumassa unohtui kuitenkin kaksi perustotuutta. Asuntopula helpottuu vain rakentamalla lisää, ei sääntelyllä, ja kun hyvää jaetaan, se tulee tehdä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti – eli miten?

Kriteerit täyttäviä hakijoita oli reilusti enemmän kuin uusia Hitas asuntoja. Ei muuta kuin hakijat jonoon. Kymmenien tuhansien arvoista etuutta kannatti jonottaa, vuorokausitolkulla. No eihän siinä ollut järkeä? Siirryttiin arpomiseen. No onko siinä sitten enemmän järkeä? Onnekkaille arpavoitto ja lopuille tyhjä arpalippu. Kai sitä voi pitää yhdenvertaisena kohteluna, kun kaikilla on sama voittomahdollisuus

– vai voiko? Tämä oli vasta alkua. Perhetilanteet muuttuivat, työpaikat ja asuinpaikat vaihtuivat. Syntyi tarve myydä Hitas asunto. Myynti tapahtui säänneltyyn hintaan reilusti alle markkinahinnan. Näinhän se oli tarkoitettukin – haluttiin kohtuuhintaisia asuntoja. Vaan moni ei sitä ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää. Syntyi halu tehdä osin pimeää kauppaa ja virkamiehille tarve estää se, tarve lisätä kontrollia ja sanktioita. Syntyi myös kasvava paine mahdollistaa kokonaisten talojen Hitas-rajoitusten purku. Aluksi tarvittiin pitkiä perusteluja. Nyt 30 vuoden ikäiset kohteet saavat vapautuksen rajoituksista kevyin perustein, automaattisesti. Rajoitteista vapauttaminen tarjoaa uuden, alkuperästä isomman edun arpajaisissa pärjänneille.

Hitas järjestelmästä on vuosikymmenien aikana kirjoitettu satoja uutisia ja artikkeleita. Ne käsittelevät lähes poikkeuksetta ongelmia. Mitä tehdään, kun ostaja on menestynyt elämässä eikä enää alkuunkaan täytä alkuperäisiä kriteerejä? Voiko omistaa useamman Hitas asunnon jne. Rajoitukset ja sääntely johtaa niiden kiertämiseen, ns. luoviin ratkaisuihin, jotka edellyttävät lisää valvontaa ja resursseja. Se ei kuitenkaan tuo yhtään uutta asuntoa markkinoille – helpota asuntopulaa.

Eiköhän alkaisi olla aika purkaa koko Hitas järjestelmä. Miten? On kyse sopimuksesta, jota kunnan on vaikeaa yksipuolisesti muuttaa. Helpoin, joskin vähän hidas tapa on pidättäytyä uusien kohteiden rakentamisesta ja sopimusten tekemisestä. Näin koko keinotekoinen järjestelmä hiipuu pois 30 vuodessa.

Teksti: Lars Lundström
Puheenjohtaja
Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Modernin märkätilan anatomia

Suunnittelua kestävällä otteella Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Pätevä asiantuntija on hankkeesi tärkein selkänoja

Asiantuntijoiden pätevyydet uuden edessä Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tilaajia huolehtimaan hankkeessa käytettyjen asiantuntijoiden osaamisesta kyseiseen tehtävään. Rakennuslupaviranomaisten