Suomalaiset kiinteistöt ovat täynnä pintoja ja tiloja, joista syntyy ylimääräisiä siivouskustannuksia vuodesta toiseen. Paradoksaalisesti suurin osa näistä ongelmista syntyy jo rakennusten suunnitteluvaiheessa – silloin, kun puhtausalan ammattilaiset ovat poissa neuvottelupöydästä.
Tilastot ovat hätkähdyttäviä: vain arviolta kaksi prosenttia kiinteistöjen elinkaaren kustannuksista syntyy rakentamisesta, suunnittelusta ja peruskorjauksista. Loput 98 prosenttia kuluu kiinteistön käyttövaiheeseen. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluvaiheessa tehdyt päätökset vaikuttavat valtavasti siihen, onko kiinteistön kustannustehokkuus 70 vai 90 prosenttia.
Silti kiinteistönomistajat usein jarruttelevat suunnitteluvaiheen investointeja. Väitän, että tällöin säästetään väärästä kohteesta. Kun arkkitehti valitsee lattia- ja pintamateriaalit ja miettii, missä siivouskeskus sijaitsee ja millainen se on, harvoin mietitään, millaisiin kustannuksiin päätökset seuraavina vuosikymmeninä johtavat. Kun puhtausalan ammattilaiset otetaan mukaan suunnitteluprosessiin, päätöksiä voidaan tehdä osaamisen ja olemassa olevan tiedon perusteella. Lisäksi kiinteistössä voidaan ottaa uutta teknologiaa ketterämmin käyttöön.
Arkkitehdit tarvitsevat tukea suunnittelussa
Kasvavat kustannukset eivät ole arkkitehtien syy. Heidän vastuullaan on paljon asioita, joissa heillä ei voi olla syvällistä osaamista. Lisäksi arkkitehdit ovat monesti suunnitteluprosessissa ristitulessa. Eipäs-juupas-keskustelun sijaan he tarvitsisivat luotettavaa tietoa siitä, miten erilaiset valinnat vaikuttavat siivouksen ylläpitokustannuksiin.
Kaikkia pintamateriaaleja ei voi ylläpitää samalla tavalla. Ammattilaiset osaavat kertoa, millaista hoitoa eri materiaalit vaativat ja kuinka paljon se maksaa. Hyvä apuväline arkkitehdeille olisi puhtaanapidon suunnitteluohje, jossa eri materiaaleille olisi laskettuna ylläpitokustannukset neliömetriä ja vuotta kohden.
Kuva: Pixabay
Mahdollistaako kiinteistö uuden teknologian käyttöönoton?
Talotekniikka mahdollistaisi nykyistä automaattisemman tarpeenmukaisen siivouksen ja robotiikan käyttöönoton. Kun kiinteistön digitaalinen kaksonen, anturiteknologia ja taloautomaatio yhdistetään, avautuvat uudet mahdollisuudet myös siivouksessa. Esimerkiksi tilan hiilidioksidipitoisuusdatan avulla voitaisiin ilmanvaihdon lisäksi ohjata myös siivousta todelliseen tarpeeseen sopivaksi. Siivousrobotti tai -cobotti voisi työskennellä tilassa lähes automaattisesti.
Kysymys kuuluu: kuka organisaatiossa vastaa siivouksesta? Kenen kanssa kiinteistöön liittyviä teknisiä ratkaisuja kehitetään? Jos kiinteistö rakennetaan ja vuokrataan eteenpäin ilman yhteyttä ylläpitoon, siivouskustannukset jäävät helposti omistajalta pimentoon. Kiinteistönhoidon ja siivouksen olisi oltava kiinteistönomistajan hallussa, koska niiden laatu vaikuttaa suoraan kiinteistön arvoon.
Kiinteistönomistajilta kaivataan rohkeutta haastaa markkinoita, sillä nykytekniikalla voidaan mahdollistaa vaikka mitä. Puhtausalan ammattilaisilla on osaaminen, jonka avulla kiinteistöjen omistajat voisivat säästää miljoonia euroja kiinteistöjen elinkaaren aikana ja huolehtia samaan aikaan, että kiinteistön arvo säilyy. Ottaisitko sinä meidät mukaan seuraavaan suunnittelukokoukseen?
Teksti: Juha Takkunen, Puhtausala ry:n hallituksen jäsen
Lähde: Puhtausala ry / ePressi
