Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.
Seija Pramila

Isännöitsijän tehtävä on nykyisin entistä laaja-alaisempi. Vaativissa tilanteissa tarvitaan pelisilmää, paineensietokykyä ja erinomaista organisointitaitoa. Lakimuutokset, kuten huoneistotietojärjestelmään liittyvät uudistukset, sekä digitalisaation ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittyminen edellyttävät jatkuvaa kouluttautumista. Samalla palvelun on vastattava juuri kyseisen taloyhtiön tarpeisiin. Osa taloyhtiöistä haluaa tehdä paljon itse ja käyttää isännöitsijää asiantuntijakumppanina. Toisissa yhtiöissä odotetaan kokonaisvaltaista palvelua ja aktiivista otetta. Molemmat mallit toimivat, kun työnjako ja työtehtävät ovat kaikille osapuolille selkeät.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalla on tärkeä rooli.

Hänen ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikkea tai kantaa vastuuta yksin.

Tehtävänä on ennen kaikkea huolehtia siitä, että päätöksenteon pohjaksi saadaan riittävä tieto, asioista keskustellaan, eri näkökulmat tulevat kuulluiksi ja sovitut asiat etenevät. Jokaisella hallituksen jäsenellä puolestaan on mahdollisuus tuoda pöytään omaa osaamistaan ja kokemustaan. Hyvässä hallituksessa vastuu jaetaan, tietoa uskalletaan kysyä ja eriäviä näkemyksiä käsitellään rakentavasti.

Hallitusammattilaisen tärkein yhteistyökumppani taloyhtiössä on isännöitsijä. Toimiva yhteistyö, selkeä työnjako ja avoin tiedonkulku luovat perustan hyvälle hallitustyöskentelylle. Ja aivan kuten isännöitsijä on keskeinen yhteistyökumppani, hallituksen tärkein asiakirja on hyvin valmisteltu esityslista: se ohjaa valmistelua, keskustelua ja päätöksentekoa.

Taloyhtiön johtamisessa olennaista on myös ennakointi. Hyvä hallitus ei tarkastele vain seuraavaa kokousta tai tilikautta, vaan muodostaa kokonaiskuvaa kiinteistön teknisestä kunnosta, taloudesta ja tulevista investoinneista. Usein ongelmien taustalla nähdään epäselvät vastuut, puutteellinen suunnittelu tai se, ettei tieto kulje oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Siksi hyvä yhteistyö on myös riskienhallintaa. Erityisesti korjaushankkeissa onnistumisen edellytykset luodaan jo suunnitteluvaiheessa.

Myös osakkaat ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Avoin ja oikea-aikainen viestintä lisää luottamusta ja auttaa ymmärtämään, miksi päätöksiä tehdään. Kaikista asioista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta jokaisen pitäisi voida kokea tulleensa kuulluksi ja kohdelluksi tasapuolisesti.  

Toimiva yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa konkreettisesti: päätöksenteko sujuu, ongelmiin puututaan ajoissa, kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa eikä vastuu kasaannu yhden ihmisen harteille. Taloyhtiön hyvä johtaminen ei ole yhden henkilön suoritus, vaan yhteistä työtä sen eteen, että koti on turvallinen, viihtyisä ja hyvin hoidettu ja että yhteisen omaisuuden arvo säilyy.  

Seija Pramila
Asunto- ja kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Korjausvelka on ikävä kaveri

Kirjoittaja: Pipsa Hiltunen Kevään tullessa taloyhtiöiden hallitukset suunnittelevat yhtiökokoustensa esityslistoja. Asuminen on varsin miellyttävää, kun talotekniset järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Jotta tilanne

Miten hinnoittelen palvelun taloyhtiön asukkaille?

Kirjoittaja: Antti Hiekkanen eParking.fi-palvelu toimii taloyhtiön työkaluna, kun autoileville asukkaille halutaan tarjota lataus- ja lämmityssähkö. eParking.fi-palvelun avulla sähkön käyttö voidaan hinnoitella