Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio

Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

Valmistautuminen raportointiin käy parhaillaan kuumana myös raportointimatkaansa aloittelevissa yrityksissä, joiden raportointivelvoitteet alkavat tilikausista 2025 ja 2026. Yritysvastuu- ja kestävyysraportointisääntely kohtaa kuitenkin parhaillaan EU:ssa merkittävää turbulenssia.

Odotettavissa muutoksia sääntelyyn

Euroopan komissio julkaisi helmikuun lopulla niin sanotut Omnibus-ehdotukset yritysvastuusääntelyn selkeyttämiseksi ja keventämiseksi. Niiden tarkoituksena on vähentää raportointivelvoitteita 25 %, ja näin keventää erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa sekä parantaa kilpailukykyä.

Komissio ehdottaa muun muassa, että 80 % CSRD:n soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä vapautettaisiin raportointivelvoitteista, raportoinnin aloitusta lykättäisiin ja pakollisia datapisteitä vähennettäisiin. Lisäksi rajoitettu varmuus säilyisi tietojen varmennustasona jatkossakin ja toimialakohtaisten standardien laatimisesta luovuttaisiin. Raportoinnissa muuttuisi siis se, kuka raportoi, mistä ja milloin.

Yrityksissä pohditaankin nyt kuumeisesti, miten raportointiin kannattaa muuttuvassa sääntely-ympäristössä valmistautua.

Kestävyysraportointi kirittää yritysten vastuullisuustyötä

Alkuperäinen tarve yhtenäiselle ja läpinäkyvälle kestävyysraportointisääntelylle ei ole poistunut mihinkään. CSRD:n tavoitteena on ollut lisätä tietojen vertailukelpoisuutta, yhdenmukaistaa standardeja, edistää yritysten vastuullisuustyötä ja edesauttaa EU:n kestävän kehityksen ohjelman toteutumista. Sääntelyllä vastattiin kestävyystietojen kysynnän kasvuun ja harmonisoitiin raportointivaatimukset jäsenmaiden välillä. Samalla kestävyysraportoinnin merkitys kasvoi, kun se nostettiin taloudellisen raportoinnin rinnalle osaksi hallituksen toimintakertomusta.

Kestävyysraportointiin voikin suhtautua työkaluna, jonka elementtejä voi hyödyntää myös ilman lainsäädännön velvoitetta. Kaksoisolennaisuusanalyysit ja tiedonantovaatimukset ohjaavat yritystä analysoimaan toimintansa kestävyysnäkökulmia ja suoriutumista, niin suhteessa tavoitteisiin kuin sijoittajien ja sidosryhmien odotuksiin. Prosessien perinpohjaisella tarkastelulla tunnistetaan kehityskohteita, joilla vastuullisuustyön vaikuttavuutta, riskienhallintaa ja pitkän aikavälin kestävyyttä voidaan parantaa, myös arvoketjussa. Yhtenäinen malli lisää vertailtavuutta muihin toimijoihin, jolloin vastuullisuuteen panostaneet yritykset voivat saada markkinoilla kilpailuetua.

Kestävyysraportointi on myös kohdannut kritiikkiä

Ympäristöministeriön julkaisussa 2025:4 listattiin kestävyysraportoinnin suurimmiksi haasteiksi raportointivaatimusten monimutkaisuus, datan kerääminen ja hallinnointi sekä arvoketjutietojen saatavuus. Raportointia hankaloittaa myös käytettävissä olevat resurssit ja osaamisvaje.

Pienemmille toimijoille suunnattujen tietopyyntöjen on lisäksi pelätty räjähtävän käsiin, kun tiedonantovaatimukset edellyttävät entistä kattavammin tietojen keräämistä arvoketjun toimijoilta.

Päämäärä kirkkaana

Vaikka CSRD:n soveltamisala ja sisältö olennaisesti muuttuisivatkin, vapaaehtoinen ilmasto- ja vastuullisuustyö sekä siitä avoimesti viestiminen säilyvät tärkeänä osana yritysten kestävyyttä ja kilpailuetua tulevaisuudessakin. Raportoida voi CSRD:n, GRI:n tai muun soveltuvan viitekehyksen mukaisesti vapaaehtoisestikin. Pienille, keskisuurille ja mikroyrityksille julkaistiin joulukuussa vapaaehtoiset raportointistandardit (VSME), jotka auttavat pk-yrityksiä vastaamaan kasvaviin kestävyyteen liittyviin tietopyyntöihin.

Kiinteistö- ja rakennusalalla vapaaehtoinen vastuullisuustyö ja siitä raportoiminen on mahdollisuus parantaa yrityksen mainetta, kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kestävyyttä. Suomessa edelläkävijäyritykset ovat tehneet jo pitkään merkittäviä päästövähennystoimia ja parantaneet ympäristön ja yhteiskunnan tilaa myös ilman lainsäädännön pakottavia vaatimuksia.

Komission esitysten etenemistä EU:n päätöksentekoelimissä seurataan nyt yrityksissä jännityksellä. Kestävyysraportoinnin aikatauluun ja sisältöön odotetaan tulevan muutoksia, mutta kestävyystavoitteet tulee pitää jatkossakin kirkkaina mielessä. Sillä vastuullisuushan ei ole vain lakisääteisen minimin noudattamista, vaan juuri se lisäarvo, joka tehdään siihen päälle.

Hanna Luhtio
Kirjoittaja on Green Building Council Finlandin kestävyysosaamisen ohjausryhmän jäsen ja työskentelee vastuullisuuspäällikkönä Senaatti-kiinteistöissä.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Lue lisää: figbc.fi

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja