Rakennusten ikkunoiden ja parvekkeiden kunto vaativat säännöllistä seurantaa ajoittaisine kuntotutkimuksineen ja katselmuksineen. Huonoon kuntoon päässeiden ikkunoiden ja parvekkeiden osalta tulee vastaan valinta, onko halvempaa uusia ne kuin kunnostaa.
”VALINTA KORJAUKSEN tai uusimisen välillä on aina
hyvin tapauskohtainen, koska talot on huollettu ja korjattu
hyvin erilaisilla toimenpiteillä. Saman vuosikymmenen taloissa
voidaan tarvita erilaisia ratkaisuja. Päätöstä ei voi tehdä teoreettisten
kunnostusmääräaikojen pohjalta. Tavallisesti esimerkiksi
ikkunat joudutaan kuitenkin korjaamaan tai vaihtamaan
noin 30–45 vuoden välein”, toimitusjohtaja Markus Treuthardt
Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:stä toteaa. Yritys on erikoistunut
rakennusten korjaussuunnitteluun ja töiden toteuttamisen
valvontaan.
Yksi remontin ajoituksessa pohdittava tekijä on se, että
rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä ylikuumentunutta,
mikä koskee myös korjausrakentamista. Hinnat ovat nousseet
sekä työn että materiaalien osalta. On kuitenkin erittäin vaikea
arvioida hintojen tulevaa kehitystä.
Laajemman peruskorjauksen yhteydessä
Remontti kannattaa yleensä yhdistää laajempaan julkisivuremonttiin
tai putkisaneeraukseen. Näin remontin tuottama
asumishaitta saadaan mahdollisimman lyhytaikaiseksi ja kiinteistökokonaisuus
kerralla parempaan kuntoon. Toki asumisterveyteen
ja -turvallisuuteen vaikuttavat ikkuna- ja parvekeviat
on syytä korjata heti havaittaessa.
Ikkunaremontti vaikuttaa yleensä koko rakennuksen ilmanvaihdon
toimintaan, varsinkin painovoimaisen ilmanvaihdon
rakennuksissa. Jos ikkunat vaihdetaan tiiviimpiin, mutta lämmitystä tai ilmanvaihtoa ei remontin yhteydessä oteta huomioon,
tuloksena on yleensä ongelmia.
Ikkunaremonttien yhteydessä pitääkin tarkistaa ja korjata
myös ikkunoiden ja seinien korvausilmaventtiilien kunto ja
laatu. Niin sanottu raitisilmaventtiili on myös varteenotettava
vaihtoehto. Ilmanvaihdolla on suuri rooli kiinteistön energiankulutuksessa.
Puolueeton ulkopuolinen asiantuntija arvioimaan
Remontti- tai uusimistarvetta arvioitaessa on syytä lähteä liikkeelle
luotettavan ulkopuolisen tahon tekemällä kiinteistön kuntotutkimuksella
tai -kartoituksella, jotta ikkunoiden ja julkisivujen
todellinen kunto selviää.
Myös varsinaista korjaushanketta vetämään on syytä palkata
riippumaton rakennusalan asiantuntija, joka tekee suunnitelman
remontista. Suunnitelma hyväksytään tai hylätään
yhtiökokouksessa
Astala Isännöinti Oy:n isännöitsijä Kalle Alanen kehottaa
kiinnittämään huomiota siihen, kuka kuntokartoituksen tekijäksi
valitaan. Astala Isännöinti Oy on jo 50 vuotta alalla toiminut
riippumaton isännöintiyhtiö.
”Kuntotutkimuksissa / kartoituksissa mennään helposti
vikaan ja niiden perusteella sorrutaan helposti ylikorjaamiseen.
Osa insinööritoimistoista on erikoistunut johonkin
asiaan,
ja osa ei välttämättä osaa tai ole erikoistunut ikkunaja
parvekeremontteihin. Ennen valintaa kannattaa kysellä
kokemuksia ja referenssejä kollegoilta tai itse tekijöiltä”,
Alanen
ohjeistaa.
”Ikkunaremontti vaikuttaa yleensä koko rakennuksen ilmanvaihdon toimintaan.
Yksi ikkunoiden uusimis- tai remonttipäätökseen vaikuttava
tekijä on energiatehokkuuden parantaminen.
”Kun ikkunat uusitaan nykytekniikan mukaisiksi, voidaan
lähtötilanteesta riippuen päästä jopa 5–10 prosentin säästöön
energiakustannuksissa, niin kerros- kuin rivitalokiinteistöissäkin”,
Alanen sanoo.
Asennuksen laadulla on suuri merkitys energiatehokkuutta
tavoiteltaessa.
”Tavallisten eri ikkunamallien energiatehokkuudessa ei ole
kovin suuria eroja, kun ajatellaan pelkkää ikkunaa. Energiatehokkuuden
paraneminen saattaa olla suurelta osin riippuvainen
siitä, miten ikkunoiden asennus lopulta onnistuu kokonaisuudessaan.
Tärkeäksi tekijäksi tulee usein ikkunakarmin
ja seinän välinen liittymä, eli tilkerako, ja sen tiiveys. Karmin
ja seinän välinen vuoto voi syödä uusien ikkunoiden energiatehokkuuden”,
Treuthardt muistuttaa.
Arvotaloissa rajallisempi valinnan mahdollisuus
Etenkin suurempien kaupunkien keskustan arvotaloissa suojelumääräykset
rajoittavat voimakkaasti julkisivuremonttien tekemistä
ja ikkunoiden uusimista.
”Vanhoissa arvotaloissa voi olla jopa alkuperäisiä viime
vuosisadan alun ikkunoita, jotka on pidetty kunnossa. Niissä
puun laatu on oleellisesti tiheämpää kuin esimerkiksi 60-luvun
jälkeisissä taloissa. Valitettavasti erityisesti 1960-luvulla on
paljon vaihdettu vanhoja ikkunoita uudempiin, joissa puun
laatu ei enää ollut niin hyvää kuin vanhemmissa ikkunoissa
käytetyssä puussa”, Treuthardt kertoo.
Jos vanhan talon ikkunat on kertaalleen vaihdettu
60-luvulla, eikä niillä ole enää alkuperäisarvoa, on uusiminen
hyvä vaihtoehto.
”Usein 60-luvulla vaihdetuissa ikkunoissa on ikkuna- ja puitejakoa
muutettu alkuperäisestä. Kun ikkunat uusitaan tämän
päivän tasolle, on mahdollista palauttaa ikkunajako ja valoaukon
malli kohti ikkunoiden alkuperäistä mallia”, Treuthardt
sanoo.
Hänen mukaansa 60-luvun ikkunatkin on parhaimmillaan
pidetty hyvässä kunnossa, jolloin voi olla kannattavaa säilyttää
nekin ja kunnostaa edelleen.
”Jos ikkunoita joudutaan kunnostamaan jossakin verstaalla,
se ei ole monestikaan järkevää verrattuna ikkunoiden
vaihtamiseen uusiin. Toki uusien ikkunoiden lämpö-, tiiveys- ja
äänieristysarvot ovat kuitenkin uudella ikkunalla paremmat”,
Treuthardt kertoo.
Parvekkeiden käytettävyys paremmaksi
Suomessa parvekelasitukset ovat yleistyneet jo 1980-luvun
loppuvuosista lähtien. Parvekkeiden lasittaminen remontin
yhteydessä parantaa parvekkeen käytettävyyttä ja tarjoaa
lisää käyttömahdollisuuksia asumiseen ja lisää samalla parvekerakenteiden
kestävyyttä.
”Käyttöturvallisuuden kannalta suurin osa parvekkeista on
hyvässä kunnossa. Harvoin on tilanteita, että parveke pitäisi
laittaa käyttökieltoon. Ehkä 20 vuoden välein on hyvä tehdä
parvekkeiden kuntotarkastus. Sanoisin, että noin puolet korjausta
vaativista parvekkeista kunnostetaan ja puolet uusitaan
kokonaan. Kustannuksellisesti ero parvekkeiden uusimisen tai
kunnostamisen välillä on pieni, jos uusiminen tehdään suuremman
julkisivuremontin yhteydessä”, Treuthardt sanoo.
”Parvekeremontti voidaan nykyisin tehdä hyvin myös talvisin.
Usein parvekkeiden vedenpoistojärjestelmät ja parvekelattian
vedeneristyspinnoitteet saattavat kaivata kohennusta. Laajoissa parvekeremonteissa on toisinaan mahdollista myös laajentaa
parvekkeiden kokoa.
”Parvekeremontti voidaan nykyisin tehdä hyvin myös talvisin,
kun käytetään talojen huputusta ja lämmitystä. Ehkä parvekeremontteja
pitäisi tehdä enemmänkin talvityönä. Silloin
asukkaille koituva haitta on pienempi kuin kesäaikaan, jolloin
asukkaat haluavat itse käyttää parveketta. Talvisuojauksesta ja
lämmityksestä tulee toki vähän lisäkuluja. Sekin riippuu paljon
talven kylmyydestä”, Treuthardt toteaa.
Teksti: Jari Peltoranta
Kuvat: Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy
