Monessa taloyhtiössä ikkunat ovat jo selvästi huonossa kunnossa ja kenties jopa heikentävät asumisviihtyvyyttä. Ikkunoiden korjaaminen tai uusiminen voi tulla eteen myös siksi, että vanhanmalliset ikkunat eivät enää täytä nykyajan energiatehokkuus- tai tiiviysvaatimuksia.
NYKYISIN ON yleistymään päin, että ikkunaremontteja
toteutetaan samassa yhteydessä kuin kiinteistön muita julkisivu-
tai peruskorjauksia.
”Ikkunaremontti on usein oleellinen osa kiinteistön julkisivuremonttia”,
kertoo toimitusjohtaja Markus Treuthardt
Rakennuskonsultointi Treuthardt Oy:stä.
Kenties seinien rappauksia joudutaan mahdollisesti kunnostamaan
tai uusimaan, jolloin on luontevaa myös huomioida
ikkunat, joko kunnostamalla tai uusimalla. Toki ikkunat
voidaan korjata tai vaihtaa myös erillisenä remonttina.
”Jos taloyhtiö harkitsee ikkunoiden uusimista, rakennusvalvontavirasto
tyypillisesti vaatii ensiksi ikkunoiden kunnon
selvittämistä kuntotutkimuksen avulla”, Treuthardt mainitsee.
Ensin on joka tapauksessa selvitettävä, voidaanko olemassa
olevia ikkunoita korjata. Aina se ei ole kannattavaa
eikä mahdollista, ainakaan jos ikkunoiden kunnossapitoa on
jatkuvasti laiminlyöty, eivätkä ikkunat ole enää alkuperäisiä.
KUVA: RAKENNUSKONSULTOINTI TREUTHARDT OY
Rakenteet lujemmiksi
Ikkunoissa puun laatu voi ratkaista sen, kannattaako ikkunoita
korjata. Joissakin 1960–1980-lukujen taloissa on ns. bulkkiikkunoita,
joiden materiaalina on käytetty huonolaatuisempaa,
pehmeämpää puuta.
Mikäli kiinteistö on suojelukohde – vaikkapa yli satavuotias
jugend-rakennus – ikkunoiden kunnostusvaihtoehto tai
uusiminen kokonaan tulee arvioida erityisen tarkasti.
Nykyrakentamisessa silloin kuin uusitaan ikkunoita
puurakenteisina, pyritään käyttämään valikoitua puuta.
Isossa osassa nykyikkunoista käytetään myös kestävämpiä,
ankaraakin
säätä kestäviä materiaaleja, kuten ikkunoiden
ulkopuitteiden osalta alumiinia.
Toisaalta uudet ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paremmat
ikkunat voidaan saada entisen näköisiksi, vaikka esimerkiksi
joitakin puuosia olisi korvattu kestävämmillä metalliosilla.
”Nykyikkunat ovat suhteellisen tiiviitä entisiin malleihin
verrattuna, joten niillä on mahdollista parantaa sekä asumismukavuutta
että energiataloutta”, muistuttaa Treuthardt.
Liitoskohdat kuntoon
Kun ikkunoita uusitaan, kaikkia ulkoikkunoita ei aina tarvitse
tehdä avattaviksi. Asiaan voi vaikuttaa muun muassa ikkunalasin
koko.
”Jos ikkuna on todella isokokoinen, sen tekeminen avattavaksi
voi olla hankalaa. Ikkunalasin paino saattaisi olla liian
suuri”, Treuthardt pohtii.
”Usein myös liikekiinteistöjen ikkunat ovat ei-avattavia.
Ulkoäänien eristäminen voi olla yksi peruste.”
Joskus myös uusien rakennusten ilmanvaihtojärjestelmät
on mitoitettu sen mukaan, että ikkunat eivät ole avattavia.
Treuthardt muistuttaa, että ikkunoita asennettaessa on syytä
kiinnittää huomiota karmin ja seinän välisiin liitoskohtiin.
”Liitokset on saatava tiiviiksi ja lämpöarvoltaan hyviksi.
Kun puitekiinnitykset suunnitellaan ja toteutetaan oikein, saadaan aikaan pitkäikäisiä ikkunaratkaisuja. Samalla ikkunoiden
huoltovälit saadaan aiempaa pitemmiksi.”
Rakenteisiin kestävyyttä puu-alumiiniikkunoilla
Uudet ikkunamallit ovat rakenteeltaan tyypillisesti vankempia
ja tiiviimpiä kuin entisajan ikkunat.
”Yleensä ikkunaremonteilla halutaan parantaa julkisivujen
säänkestävyyttä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta”,
toteaa projektipäällikkö Juhani Kankkonen Karelia-
Ikkuna Oy:stä.
Hänen mukaansa on nykyisin yleistä, että taloyhtiöt korvaavat
puurakenteisia ikkunoita puu-alumiini-ikkunoilla.
KUVA: PANU TURUNEN / KARELIA IKKUNA OY
”Kun ikkunoiden ulkopuoliset osat ovat alumiinia, ne
kestävät kymmeniä vuosia. Monesti ikkunoihin asennetaan
samalla korvausilmaventtiilit. Ne parantavat huoneistojen
sisäilman laatua, koska tuloilma saadaan sisään puhtaampana
ja venttiilistä riippuen myös esilämmitettynä.”
”Ikkunaremontin jälkeen kiinteistön ilmanvaihto on syytä
tasapainottaa uudelleen, koska remontti on vaikuttanut
rakennuksen tiiviyteen.”
Kolmilasisilla ikkunoilla päästään lämmöneristävyydessä
jo U-arvoon 0,8 W/m2K. Tällaisia ikkunoita asennetaan
nykyisin paljon sekä korjaus- että uudiskohteisiin.
”Myös nelinkertaiset ikkunalasit ovat yleistymässä, koska
niitä edellytetään ARA-avusteisissa kohteissa. Neljällä lasilla
ikkunan U-arvoksi saadaan 0,7 W/m2K.”
Perinteet kunniaan
Kaikissa tapauksissa vanhoja puuikkunoita ei kenties voida
korvata puu-alumiini-ikkunoilla, vaikka tällaiseen muutokseen
olisi sinänsä päteviä syitä.
”Suojelluissa arvorakennuksissa ikkunoiden materiaalilla
on merkitystä, eikä kadunpuolen julkisivujen ikkunamateriaaleja
välttämättä saa vaihtaa suojelukohteissa. Kaupunginmuseo
tai museovirasto vaatii historiallisten julkisivujen ilmeen säilyttämistä,
joten materiaalin vaihto ei yleensä ole mahdollista.”
”Historiallisissa korjauskohteissa on myös noudatettava
perinteisiä asennustapoja. Esimerkiksi ulkolasit on kiinnitettävä
kittauksilla”, Kankkonen mainitsee.
Jos suojelukohteen ikkunoita on vaihdettava, uudet on
valmistettava aivan entisten piirustusten mukaan.
”Mikäli ikkunassa käytetään tiheäsyistä puuta, rakenne
kestää sääoloja hyvin”, Kankkonen arvioi.
Kaikkien ikkunaremonttien laatu riippuu asiantuntevasta
asennustyöstä.
”Asennus on tärkein osa korjaushanketta. Ammattitaito viime
kädessä ratkaisee, meneekö remontti hyvin vai huonosti.”
Teksti: Ari Mononen
