Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Ilmanvaihdon katsastukset – jättäisitkö autosi katsastamatta?

Teksti: Antti Alanko

Olemme tottuneet katsastamaan automme säännöllisesti ja ymmärrämme sen tärkeyden oman ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Turvallisuus onkin ensiarvoisen tärkeää!

Kuitenkin kiinteistöissä, erityisesti talotekniikassa, siedämme enemmän vikoja ja puutteita kuin autoissamme. Tietysti turvallisuus autoissa on eri asia kuin terveys, turvallisuus ja viihtyisyys rakennuksissa, mutta rakennuksilla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.

Henkilöliikennetutkimusten mukaan suomalaiset viettävät päivittäin liikenteessä aikaa keskimäärin reilun tunnin, eli n. 5 % vuorokaudesta, sisältäen kaikki liikkumismuodot. Sen sijaan sisätiloissa vietetään keskimäärin n. 90 % vuorokaudesta, ja työpaikalla vietetty aika on n. 33 % arkivuorokausista. Ajankäytöllisesti ero on siis huomattava.

Suomen lainsäädännössä on pari vuosikymmentä painotettu, että uusi rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että saavutetaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto. Kauemminkin siihen on panostettu; aktiivinen sisäilmatyö on alkanut Suomessa 90-luvun alkupuolelta.

Ilmanvaihto ja sen ohjaus ovat merkittävässä roolissa sisäilman laadun hallinnassa. Tästä ja säännöllisistä huolloista huolimatta ilmanvaihtojärjestelmissä esiintyy usein erilaisia vikoja ja puutteita, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti sisäilmastoon ja sen myötä ihmisten hyvinvointiin.

Vuonna 2019 valmistuneessa SisäNyt-hankkeessa kunnille tehdyn kyselyn perusteella Suomessa 70 % vastaajista piti ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia melko tai erittäin yleisenä syynä sisäilmaongelmille. Samassa hankkeessa Ruotsiin tehdyn kyselyn vastaava luku oli 20 %.

Miksi rakkaan naapurimaamme kunnissa koetaan vähemmän ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia? Siihen voi olla useitakin vaikuttavia tekijöitä, mutta yksi merkittävä ero löytyy joka tapauksessa lainsäädännöstä; Ruotsissa on vuodesta 1991 ollut käytössä maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvat ilmanvaihtolaitosten määräaikaistarkastukset.

Osittain Ruotsinkin innoittamana myös meillä Suomessa on Terveet Tilat 2028 -ohjelma julkaissut elokuussa 2022 ilmanvaihdon katsastusoppaan. Opas on suunnattu julkisten rakennusten ilmanvaihdon katsastuksiin, mutta sitä voi hyvin soveltaa muihin rakennuksiin, joissa on vastaavia ilmanvaihtojärjestelmiä.

Ilmanvaihdon katsastus on vakiosisältöinen, järjestelmän mukaan 3 tai 5 vuoden välein suoritettava määräaikaistarkastus, jolla auditoidaan ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huolto, ja saadaan kattava kuva sen toiminnasta, vakaudesta, tarkoituksenmukaisuudesta ja huollon tasosta.

Katsastuksella siis tuetaan terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäympäristön säilymistä rakennuksen elinkaaren ajan, ja ennakoidaan ilmanvaihdon korjaustarpeita, minkä myötä voidaan hallita paremmin korjausvelkaa ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia. Hyvin toimiva ilmanvaihtojärjestelmä on myös energiatehokas.

Meillä Suomessa ilmanvaihdon katsastus on Ruotsista poiketen vapaaehtoista, mutta toisaalta; jättäisitkö määräaikaishuolletun autosi katsastamatta, jos se olisi vapaaehtoista? Istuisitko sellaisen kyytiin?

Ilmanvaihdon katsastuksista voit oppia lisää Sulvin tilaajawebinaareissa, joita järjestetään tilaajakunnan tarpeisiin, sekä koulutuksissa, joita järjestetään katsastusten suorittajien tarpeisiin. Sulvin koulutuskalenterista löydät seuraavat koulutukset.

Antti Alanko
IV-asiantuntija

RTA (C-24269-26-18)

Are Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi