Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kuva: Sakari Röyskö

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen

Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan saisi olla itsetarkoitus: myös asukkaiden terveyden ja tilojen käyttötarkoituksen tulisi ohjata päätöksiä. Onneksi näiden asioiden – energiansäästön ja terveellisen asumisen – yhteensovittaminen ei ole rakettitiedettä.

Ilman ilmanvaihtoa ei ole hyvää sisäilmaakaan

Rakennuksesta poistettavan ilman mukana poistuu lämpöenergiaa, jonka määrä ja siihen käytetyt eurot ovat suhteellisen helppoa laskea. Riittää, kun tiedetään ulko- ja sisäilman lämpötilaero, arvioidaan poistettavan ilman määrä ja energian hinta. Summan suuruus voi olla yllättävä, ja houkutus säästämiseen ilmanvaihtoa pienentämällä voi olla melkoinen.

Energiansäästö ja ilmanvaihdon tehostaminen auttavat molemmat säästöjen saamisessa, kun järjestelmät ovat asianmukaisesti rakennetut ja niitä käytetään oikein. Energiatehokkaat ratkaisut, kuten lämmön talteenottojärjestelmät, oikein mitoitetut sekä säädetyt ilmavirrat ja automatiikan asetusarvot ovat keskeisessä roolissa. Usein taloyhtiö voisi pienentää energiankulutusta pelkällä ilmanvaihdon kuntoon laittamisella.

Hyvä sisäilma riippuu useista tekijöistä, joista ilman vaihtuvuus on keskeinen. Ilman asianmukaisesti toimivaa ilmanvaihtoa hyvästä sisäilman laadusta ei voi puhua. Huono ilmanvaihto johtaa vakaviin ongelmiin: kosteuden kertymiseen rakenteisiin ja sen aiheuttamiin homeongelmiin, jotka voivat lopulta aiheuttaa huomattavia haittoja. Taloyhtiöiden on oltava tarkkana, ettei energiatehokkuuden alttarilla epähuomiossa uhrata asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä.

Kustannustehokkuus vaatii pitkäjänteistä ajattelua

Moni taloyhtiö välttelee suurien investointien tekemistä. Energiatehokkuuden parantaminen mielletään usein isoksi remontiksi, jossa uudistetaan koko lämmöntuotanto tai vaihdetaan kaikki ikkunat ja ovet. Näihin verrattuna ilmanvaihdon tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen tarvittava rahamäärä voi olla hyvin kohtuullinen. Vanhoihin rakennuksiin ei aina kannata rakentaa uusia huoneistokohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja tai järjestelmiä, jotka seuraavat reaaliaikaisesti asuntojen ilmankosteutta ja hiilidioksiditasoja.

Usein järkeviä investointeja ovat poistoilman lämmöntalteenotto, kanaviston puhdistus ja tasapainotus. Niiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen, ja mikä tärkeintä, niiden avulla vähennetään huonosta ilmanvaihdosta johtuvia sisäilmaongelmia. Homevauriot ja niiden aiheuttamat remontit voivat tulla huomattavasti kalliimmiksi kuin ilmanvaihdon kunnostaminen. Samalla huolehditaan asukkaiden terveydestä ja asumisviihtyvyydestä.

Energiatehokkuuden lisäksi ihmiset arvostavat sisäilman laatua. Osakkeen ja koko taloyhtiön arvo nousee, kun sisäilman laatu on hyvä. Oikein toteutettu ilmanvaihto, energiatehokkaat ratkaisut ja pitkäjänteinen ajattelu ovat avainasemassa, kun taloyhtiöt hakevat optimia kustannustehokkuuden ja hyvän sisäilman välillä.

Näiden tekijöiden tasapainottaminen vaatii teknistä osaamista, tarkkaa suunnittelua ja usein uudenlaista ajattelua – mutta se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monin tavoin.

Juha-Ville Mäkinen
erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi