Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kuva: Sakari Röyskö

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen

Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan saisi olla itsetarkoitus: myös asukkaiden terveyden ja tilojen käyttötarkoituksen tulisi ohjata päätöksiä. Onneksi näiden asioiden – energiansäästön ja terveellisen asumisen – yhteensovittaminen ei ole rakettitiedettä.

Ilman ilmanvaihtoa ei ole hyvää sisäilmaakaan

Rakennuksesta poistettavan ilman mukana poistuu lämpöenergiaa, jonka määrä ja siihen käytetyt eurot ovat suhteellisen helppoa laskea. Riittää, kun tiedetään ulko- ja sisäilman lämpötilaero, arvioidaan poistettavan ilman määrä ja energian hinta. Summan suuruus voi olla yllättävä, ja houkutus säästämiseen ilmanvaihtoa pienentämällä voi olla melkoinen.

Energiansäästö ja ilmanvaihdon tehostaminen auttavat molemmat säästöjen saamisessa, kun järjestelmät ovat asianmukaisesti rakennetut ja niitä käytetään oikein. Energiatehokkaat ratkaisut, kuten lämmön talteenottojärjestelmät, oikein mitoitetut sekä säädetyt ilmavirrat ja automatiikan asetusarvot ovat keskeisessä roolissa. Usein taloyhtiö voisi pienentää energiankulutusta pelkällä ilmanvaihdon kuntoon laittamisella.

Hyvä sisäilma riippuu useista tekijöistä, joista ilman vaihtuvuus on keskeinen. Ilman asianmukaisesti toimivaa ilmanvaihtoa hyvästä sisäilman laadusta ei voi puhua. Huono ilmanvaihto johtaa vakaviin ongelmiin: kosteuden kertymiseen rakenteisiin ja sen aiheuttamiin homeongelmiin, jotka voivat lopulta aiheuttaa huomattavia haittoja. Taloyhtiöiden on oltava tarkkana, ettei energiatehokkuuden alttarilla epähuomiossa uhrata asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä.

Kustannustehokkuus vaatii pitkäjänteistä ajattelua

Moni taloyhtiö välttelee suurien investointien tekemistä. Energiatehokkuuden parantaminen mielletään usein isoksi remontiksi, jossa uudistetaan koko lämmöntuotanto tai vaihdetaan kaikki ikkunat ja ovet. Näihin verrattuna ilmanvaihdon tehokkuuden ja energiatehokkuuden parantamiseen tarvittava rahamäärä voi olla hyvin kohtuullinen. Vanhoihin rakennuksiin ei aina kannata rakentaa uusia huoneistokohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja tai järjestelmiä, jotka seuraavat reaaliaikaisesti asuntojen ilmankosteutta ja hiilidioksiditasoja.

Usein järkeviä investointeja ovat poistoilman lämmöntalteenotto, kanaviston puhdistus ja tasapainotus. Niiden takaisinmaksuaika on kohtuullinen, ja mikä tärkeintä, niiden avulla vähennetään huonosta ilmanvaihdosta johtuvia sisäilmaongelmia. Homevauriot ja niiden aiheuttamat remontit voivat tulla huomattavasti kalliimmiksi kuin ilmanvaihdon kunnostaminen. Samalla huolehditaan asukkaiden terveydestä ja asumisviihtyvyydestä.

Energiatehokkuuden lisäksi ihmiset arvostavat sisäilman laatua. Osakkeen ja koko taloyhtiön arvo nousee, kun sisäilman laatu on hyvä. Oikein toteutettu ilmanvaihto, energiatehokkaat ratkaisut ja pitkäjänteinen ajattelu ovat avainasemassa, kun taloyhtiöt hakevat optimia kustannustehokkuuden ja hyvän sisäilman välillä.

Näiden tekijöiden tasapainottaminen vaatii teknistä osaamista, tarkkaa suunnittelua ja usein uudenlaista ajattelua – mutta se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monin tavoin.

Juha-Ville Mäkinen
erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää