Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Ilmastonmuutos ruokkii julkisivukasvustoja, haitta lähinnä esteettinen

Tuoreen diplomityön mukaan julkisivukasvustot hyötyvät sateisista ja lauhoista talvista, mutta eivät välttämättä viistosateista.

Tampereen yliopistossa on valmistunut ensimmäinen Julkisivuyhdistyksen koordinoima opinnäytetyö julkisivupintojen biologisista kasvustoista. Mikael Nieminen on yhdistänyt mittavan kansainvälisen tutkimusaineiston kohdekartoituksiin Suomessa. Ohjaajina toimivat JSY:n asiantuntijaryhmä sekä yliopistonlehtori Toni Pakkala.

Tärkeä havainto on se, että kasvustot kertovat kosteista ja suotuisista kasvuolosuhteista, mutta eivät itsessään vaurioita julkisivuja.

”Euroopassa yleisimpiä julkisivukasvustoja ovat viherlevät, joiden vaikutus on arvioitu lähinnä esteettiseksi. Pääkuva on se, ettei kasvustoilla ole merkittävää vaikutusta julkisivujen käyttöikään”, sanoo Nieminen.

Teoriassa kasvustot voivat vaikuttaa seinän mikrorakenteeseen, kun seinään tunkeutuneen mikrobin solun tilavuus vaihtelee kosteuden mukaan.

”Pitkien syklien toistuessa pinnan rakeiden tartunta toisiinsa voi heikentyä. Puhutaan kuitenkin mikroskooppisista vaikutuksista. Irtoavat rakeet eivät ole suuria.”

Esimerkiksi jäkälien hapot voivat syövyttää pintaa ja heikentää orgaanisten maalien ominaisuuksia. Happoja tuottavat kasvustot eivät ole yleisimpiä, mutta eivät aivan harvinaisiakaan. Pitäisikö ne tunnistaa seinältä? Niemisen mukaan lajeja on vähintään kymmeniä tuhansia ja mikrobit ovat hyvin pieniä. Erottelu tulisi liian kalliiksi.

”Se vaatisi hyvin erikoistuneen asiantuntijan ja usein myös laboratoriovarmistuksen. Samalla seinällä voi lisäksi esiintyä useita eri lajeja, ja tutkimuksen tulos olisi pistemäinen. Kattavaan tunnistamiseen ei pystytä pelkällä silmällä.”

Vaikka kasvustot kertovat kosteudesta, ei kosteuden nousu lisää automaattisesti kasvustoja. Tutkimuksessa sovellettiin ensimmäistä kertaa viistosateen seinäindeksiä, mikä tarjosi pienoisen yllätyksen. Sateen määrä korreloi huonosti kasvustojen määrään.

”Seinäindeksi ei osoittautunut toimivimmaksi tavaksi arvioida kasvustojen todennäköisyyttä. Näiden tulosten perusteella seinällä saattoi esiintyä paljon tai vähän kasvustoja riippumatta siitä, millainen seinäindeksiarvo julkisivulle laskettiin.”

Eniten viistosadetta osuu nopeasti kuivuville ja UV-säteilylle altteille eteläsivuille. Hidas kuivuminen ja vähäinen UVsäteily suosivat kasvustoja. Suurta kosteusrasitusta ei vaadita, vaan jopa ilmankosteus saattaa riittää. Kasvustoja esiintyykin esimerkiksi kylmien, hitaasti kuivuvien parvekepielien ja kaiteiden suojissa.

Meren läheisyyden on havaittu lisäävän varsinkin punaista Trentepohlia-viherlevää. Nieminen tutki Helsingin Vuosaaressa 80 julkisivua ja Tampereella Hervannassa, Kaukajärvellä ja Kalevassa 107 julkisivua. Helsingissä kasvustojen peittävyys oli keskimäärin 50 prosenttia, Tampereella 36 prosenttia.

Ilmaston lämmetessä meri pysyy yhä pidempään sulana, ja suotuisat olosuhteet leviävät entistä pohjoisemmaksi.

Ilmiö on onneksi luultua vaarattomampi. Varsinkaan yleisen viherlevän poistaminen ei ole kiireellistä.

”Esteettinen haittakin on oikea haitta, eikä kasvuston poistaminen siksi ole turhaa. Kertapesu ei kuitenkaan tarjoa ikuista suojaa. Kasvustot leviävät ilman välityksellä, mutta niiden uusiutumista voi vähentää käsittelemällä pinta kasvuston torjuntaan tarkoitetuilla tuotteilla.”

Olli-Pekka Tiainen
Julkisivuyhdistys – JSY ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.