Kirjoittaja: Arvo Ylönen
Viime kesän heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin kuukausi maapallolla. Lämpenemisen suunta on ollut pitkään tiedossa. Suurista puheista huolimatta riittäviä torjuntatoimia ei ole tehty, joten lämpeneminen jatkuu ja haitat lisääntyvät. Viime talvena Ahvenanmaalla puhalsi yli 40 sekuntimetrin tuuli, joka kaatoi muutamassa tunnissa puita viiden vuoden hakkuiden verran. Kaaos oli valmis ja puita raivataan vielä pitkään. Lappeenrannassa alkukesän sadekuuro nosti veden kaduille ja kellareihin. Lyhyt häiriötilanne aiheutti isot vahingot. Näitä uutisia kuullaan jatkossa yhä useammin ja sääilmiöiden aiheuttamat vahingot lisääntyvät. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan nopeita tekoja, jotta haitat pysyvät siedettävinä.
Rakennetun ympäristön osuus ilmastopäästöistä on noin kolmannes Suomen kokonaispäästöistä. Suurin osa syntyy rakennusten energiankulutuksesta: lämmityksestä, lämpimän käyttöveden valmistuksesta sekä sähkön käytöstä. Rakennusten energiatehokkuuden maali on kirkas; rakennusten pitää kuluttaa erittäin vähän energiaa ja se vähäkin tulee tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Eri ikäiset rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan erilaisia: uudet, tämän vuosisadan rakennukset ovat parhaita ja vanhemmat rakennukset huonompia. Suurin parannuspotentiaali onkin 1960–1980 rakennetuissa taloissa, joiden osuus on noin puolet rakennuskannasta. Parannustoimet pitää kohdistaa sinne. Ratkaisuna voi käyttää samoja teknologioita, joilla on rakennettu uudet rakennukset eli keinot ovat olemassa. Tarvitaan vain toteutuspäätöksiä.
Rakennusten ja teknisten järjestelmien kunnossapidosta pitää huolehtia koko elinkaaren ajan. Säännöllinen vuosihuolto varmistaa oikean toiminnan. Isommat peruskorjaukset tehdään ajallaan. Näin saavutetaan hyvät olosuhteet sisätiloihin sekä vältetään turha energiankulutus.
Suomessa laaditaan parhaillaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa, joka tähtää energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen rakennuskantaan. Sen osana valmistuu tiekartta toimenpiteille vuoteen 2050 saakka. Toivottavaa on, että energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä käynnistyy runsaasti jo lähivuosina ja tiekarttaan saadaan konkreettiset välitavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa. Sopivilla porkkanoilla voidaan kiihdyttää hankkeiden käynnistymistä. Tekemistä on paljon, kun puolet rakennuksistamme on energiatehokkuutta parantavien korjausten tarpeessa.
korjausten tarpeessa. Rakentamisen painopiste siirtyy uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Energiatehokkuutta parantavat korjaukset ovat iso liiketoimintamahdollisuus talotekniikka- ja rakennusalan yrityksille. Rakennetun ympäristön isoin asia ilmastonmuutoksen torjunnassa on se, miten parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta ja tärkein kohderyhmä on 1960–1980-lukujen rakennukset. Sinne tarvitaan ilmastotekoja.
Arvo Ylönen
toimialapäällikkö
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
P.S. Lisää ilmastoasiaa LVI-Päivillä 24.10.2019 Tampereella.
Tutustu lvi-paivat.fi
