Kirjoittajat: Niina Nurminen & Miisa Tähkänen
Rakennetulla ympäristöllä on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys.
Työeläkeyhtiö Ilmarinen on suurimmista kiinteistöomistajista ja rakennuttajista Suomessa. Tavoitteenamme on hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä. Niinpä myös Ilmarisen kiinteistösijoittamista ohjaavat vastuullisuus ja ilmastonäkökulmat.
Markkinatilanne ja saman aikaisesti lisääntyvät raportointivelvoitteet ja kiristyvä lainsäädäntö sitoo kiinteistö- ja rakennusalan resursseja. Maltilliset ennusteet kuitenkin näkevät tilanteen paranevan. Ja toisin kuin aiemmissa laskusuhdanteissa, vastuullisuus ei ole aihe, jossa kiinteistö- ja rakennusala tällä hetkellä säästää.
Ilmarinen laati ensimmäisen kotimaisten kiinteistöjen ilmastotiekartan vuonna 2021. Se huomioi kiinteistön koko elinkaaren. Pyrkimys on vähentää sekä käytön että rakentamisen aikaisia päästöjä. Rakentamisessa pyritään mahdollisimman vähähiilisiin ja kestäviin ratkaisuihin. Tämän rinnalla energiatehokkuuden optimointi on isossa roolissa. Keskeistä on energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen, käytettävien energian ja materiaalien muuttuminen vähähiilisimmiksi sekä kiertotalousratkaisut.
Ilmarisen ilmastotiekarttaa päivitetään noin kerran vuodessa. Jo ensimmäisenä tiekartan toteutusvuonna aikaistettiin LEED Volume -sertifiointitavoitetta: Alkuperäinen tavoite oli kattaa 50 prosenttia olemassa olevista toimitilakiinteistöistä vuoteen 2025 mennessä ja 100 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nyt tavoite on, että kaikilla toimitilakiinteistöillä on LEED Volume -sertifikaatti jo vuonna 2025.
Tiekartta ei ole vain dokumentti verkkosivuilla, vaan se näkyy katutasolla: käytännönläheisiä kiertotalousratkaisuja testataan Ilmarisen rakennus- ja remonttityömailla. Tämä näkyy esimerkiksi Helsingin keskustassa Aleksanterinkatu 13:n remontissa.
Helsingin keskustan huippukohteen korjausta mietittiin alusta saakka ympäristöarvoja kunnioittaen. Ilmastotiekartan mukaisesti velvoitetaan, että vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Ulkopuolinen asiantuntija mittaa kierrätettävän materiaalin määrää kuukausittain. Tällä hetkellä kierrätysaste työmaalla on noin 80 prosenttia, eli tiekartan tavoite on ylitetty.
Työmaalla valtaosa materiaalista uusiokäytetään, ja reilut kymmenen prosenttia materiaalista päätyy energiantuotantoon. Muun muassa rakennuksen savitiiliä, teräspalkkeja, katto- ja kuparilevyjä, valaisimia sekä vanhan maisemahissin marmorilaattoja uusiokäytetään korjaustöissä. Osa materiaaleista huutokaupattiin eteenpäin, ja esimerkiksi liukuportaita varastoidaan varaosiksi Aleksanterinkadun toisella puolella sijaitsevan Kämp Gallerian liukuportaisiin.
Ilmarisen vuosi- ja kestävyysraportissa 2022 kerrottiin, että kiinteistöissä käytetyn CO2-vapaan energian ansiosta kiinteistöistä aiheutuvat päästöt ovat pienentyneet 58 prosenttia lähtötasosta, jona oli käytetty koronavuoden 2020 lukemia. Laskelmassa ei kuitenkaan ollut huomioitu ostettavan energian päästöjä eikä energiatehokkuudeltaan epäedullisten kiinteistöjen myyntejä pois Ilmarisen omistuksesta.
Kun ostoenergian päästöt otetaan huomioon, päästöt pienenivät vuosien 2018–2020 keskiarvosta vuoteen 2022 mennessä yhteensä 34,5 prosenttia. Ilmastotiekartan tavoite on vähentää käytön aikaista hiilijalanjälkeä -50 prosentilla, eli tahti on hyvä.
Tarkoitus on olla innostaja ja edelläkävijä ja luoda yhdessä kumppaneiden
ja rakentamisen arvoketjun kanssa tulevaisuuden ilmastoratkaisuja kiinteistöalalla. Alan muuttuminen vaatii ajattelumallien muutosta ja ennakkoluulottomuutta.
Koko toimiala hyötyy edelläkävijäyritysten kokemuksista onnistuneista hankkeista ja ratkaisuista. Hiilitiekartat ovat pohjimmiltaan työkaluja, joiden avulla liiketoimintaa kehitetään suunnitelmallisesti organisaation ilmastovaikutusten osalta. Edelläkävijäyritysten, kuten Ilmarisen ilmastotiekarttaa tutkimalla voi saada inspiraatiota omaan työhön.
Niina Nurminen
rakennuttajapäällikkö
Ilmarinen
Miisa Tähkänen
johtava asiantuntija
Green Building Council Finland
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta: figbc.fi
