Kirjoittaja: Visa Kivisaari
Energiatehokkuuden parantaminen itsessään on melko harvinainen syy taloyhtiölle ryhtyä suurempiin korjaustoimenpiteisiin. Sen sijaan yleisin syy on rakennuksen normaali vanheneminen. Puolet taloyhtiökerrostaloista on rakennettu 60–80-luvuilla ja ovat siten peruskorjausiässä. Peruskorjausten yhteydessä on paljon potentiaalia kehittää taloyhtiöiden energiatehokkuutta.
Kehno energiatehokkuus näyttäytyy taloyhtiöissä korkeampina hoitokuluina. Osa hoitokuluista menee siis hukkaan, sillä rakennusten energiatehokkuudessa olisi yhä reilusti kehitettävää. Saavutettava säästö energiakustannuksissa onkin merkittävin perustelu taloyhtiölle investoida myös rakennuksen energiatehokkuuteen muiden korjausten yhteydessä.
Koska peruskorjaukset ovat hyviä tilaisuuksia parantaa energiatehokkuutta, ja sääntelykin siihen ohjaa, taloyhtiöiden peruskorjausbuumi on loistava tilaisuus perinteisempien korjauspalvelujen lisäksi myös energiatehokkuuspalveluiden toteuttamiseen. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennuksen lisäeristäminen, lämpöpumppujen hankinta tai lämmityksen älykäs ohjaus.
Tekemämme Ilmastoviisaat palvelut taloyhtiöissä -markkinaselvityksen mukaan energiatehokkuuden kehitys tarjoaa ilmastoviisaita palveluita tuottaville yrityksille jopa yli kahden miljardin euron liiketoimintamahdollisuudet 2020-luvulla!
Myös ilmastonmuutoksen torjunta motivoi
Ilmastoviisaat palvelut ja taloyhtiödata kiinnostavat asukkaita. Kustannussäästöjen lisäksi toimenpiteisiin taloyhtiöissä motivoi yhä enemmän myös ilmastonmuutoksen torjunta. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Samaan aikaan toimenpiteiden hinta huolettaa – saavutetaanko energiatehokkuusinvestoinneilla niille asetetut tavoitteet?
Energiatehokkuuden kehittäminen koetaan myös hankalaksi, sillä järkevimmät ja kustannustehokkaimmat keinot yksittäisen taloyhtiön kohdalla ovat kuluttajan kannalta vaikea arvioida. Yksipuoliset tekniset ratkaisut eivät usein herätä luottamusta, vaan taloyhtiöiden hallitukset peräänkuuluttavat rakennuksen huomioimista kokonaisuutena. Puolueettomille suunnittelupalveluille on siten tarvetta.
Kehitä ja myy uusi palvelu
Energiatehokkuuskorjauksille on reilusti tarvetta ja kiinnostustakin, mutta kuinka palvelut saadaan myytyä peruskorjausten yhteydessä taloyhtiöille? Hyödyt tulee esittää taloyhtiöille mahdollisimman selkeästi. Monimutkaisten teknisten kuvausten sijaan riittää tieto, miksi esitetyt toimenpiteet kannattaa toteuttaa taloyhtiössä, ja kuinka paljon näin saadaan aikaan kustannus- ja päästösäästöjä tulevaisuudessa. Palvelujen hankkimisen tulee olla helppoa ja yksinkertaista, mutta asiantuntevaa ja luotettavaa. Kun tässä onnistutaan, ei taloyhtiöllä pitäisi olla mitään syytä kieltäytyä lisätoimenpiteistä. Korjauksen kokonaissumma kyllä kasvaa, mutta investointi tuottaa säästöjä tulevaisuudessa. Kierre on edelleen itseään ruokkiva: mitä enemmän energiaa pystytään taloyhtiöissä kustannustehokkaasti säästämään tai itse tuottamaan, sitä suuremmat liiketoimintamahdollisuudet palveluille on olemassa.
Taloyhtiöiden korjausvelkaa purkavilla suunnittelijoilla ja korjausurakoitsijoilla on hyvä tilaisuus erottua joukosta, sekä kasvattaa projektejaan tarjoamalla energiatehokkuustoimenpiteitä peruskorjausprojektien yhteydessä.
Rohkaisen korjausalan yrityksiä kehittämään palvelumalleja joko itse tai yhteistyössä energiapalveluja tuottavien yritysten kanssa. Kun kerran taloyhtiön julkisivu korjataan, ikkunat vaihdetaan tai talotekniikka uusitaan, miksi ei samalla investoitaisi kannattavasti energiatehokkuuteen? Liiketoimintaa voi kehittää suunnittelusta toteutukseen kattamaan entistä laajemmin myös taloyhtiöiden energiatehokkuuden.
Visa Kivisaari
Kestävän kehityksen asiantuntija
Green Building Council Finland
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita. Lue kaikki Loikka-blogit osoitteesta: figbc.fi
