Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus –opas on tehty sisäilmaston laadun varmistamista varten

Kirjoittaja: Antti Alanko

Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus, eli tuttavallisemmin säätötyöt, ovat keskeisiä rakennusten terveellisen ja energiatehokkaan sisäilmaston varmistamisessa. Lisääntynyt huomio energiatehokkuuteen ja rakennusten tiiveyteen on korostanut tasapainotuksen merkitystä erityisesti paine-erojen hallinnassa. Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -opas tarjoaa kattavat ohjeet, joiden avulla pyritään yhtenäistämään käytäntöjä, parantamaan alan ammattitaitoa ja tukemaan eri osapuolten yhteistyötä.

Tasapainotus varmistaa, että tulo- ja poistoilmavirrat ovat tasapainossa ja rakennuksen sisäilma pysyy suunnitellulla tasolla. Oikein tehty säätötyö parantaa viihtyvyyttä, vähentää energiahäviöitä ja estää rakenteiden kosteusongelmia. Työskentelytapojen kirjavuus ja alan koulutuksen puute ovat kuitenkin johtaneet laadunvaihteluihin. Tilaajilla on harvoin keinoja arvioida palvelun laatua, ja oppaan tarkoituksena on vastata näihin haasteisiin.

Oppaan teoreettinen osuus painottaa suunnitelmallisuutta ja ilmanvaihtojärjestelmien perusteiden tuntemusta. Rakennuksen paine-erojen hallinta on keskeistä onnistuneessa säätötyössä, ja oppaassa esitellään mm. rakennusten paine-erojen muodostumisen perusteet, niihin vaikuttavia tekijöitä, sekä ohjeistetaan paine-erojen mittaamiseen ja huomioimiseen tasapainotustyön yhteydessä. Lisäksi käsitellään päätelaitteiden, kanavien ja muiden komponenttien ominaisuuksia sekä mittalaitteiden valintaa ja käyttöä.

Suunnitteluratkaisuilla on myös suuri vaikutus tasapainotuksen onnistumiseen. Esimerkiksi tilavaraukset ja ilmanvaihtolaitteiden huoltoetäisyydet on huomioitava jo rakennuksen arkkitehtuurissa, jotta voidaan taata laitteiden luotettava toiminta, säätö ja huoltomahdollisuudet. Oppaassa painotetaan myös mittausepävarmuuden arviointia – erityisesti pienillä paine-eroilla suhteelliset virheet voivat merkittävästi vääristää tuloksia, minkä takia mittausten luotettavuuteen on aina kiinnitettävä erityistä huomiota.

Käytännön ohjeet

Tasapainotustyöhön valmistautuminen alkaa suunnitelma-asiakirjojen läpikäynnistä ja kohteen järjestelmien tarkistamisesta. Huolellinen valmistautuminen nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä. Oppaan käytännön osuus tarjoaa myös ohjeet mittausmenetelmien valintaan, paine-erojen mittaamiseen ja suhteellisen säädön toteutukseen.

Oppaassa painotetaan mittausten luotettavuutta ja raportoinnin merkitystä. Hyvin laadittu raportti sisältää kaikki tiedot, joiden avulla mittaukset ovat toistettavissa ja arvioitavissa luotettavasti. Mittauspöytäkirjamallit tulevat päivittymään kesällä 2025 osana Terveet Tilat 2028 -ohjelmaa.

Yleisimmät haasteet ja ratkaisut

Tasapainotustyöhön liittyy usein haasteita, jotka voivat liittyä mm. ilmanvaihtojärjestelmän ominaisuuksiin, rakennuksen rakenteisiin tai järjestelmän säädettävyyteen. Yleisiä ongelmia ovat esimerkiksi väärät mittausmenetelmät, päätelaitteiden virheelliset asennukset tai automaatiojärjestelmien toimintahäiriöt. Oppaassa on esitelty yleisiä ongelmatilanteita ja hyviä käytäntöjä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.

Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -opas on vapaasti saatavilla osoitteessa talotekniikkainfo.fi. Se tarjoaa työkalut ilmavirtojen säätöön kaikille alalla toimiville, kuten suunnittelijoille, urakoitsijoille ja tilaajille.

Kooste artikkelista, jonka on koonnut IV-asiantuntija, rakennusterveysasiantuntija (C-24269-26-18) Antti Alanko ProBoreal Oy:ltä Sisäilmastoseminaariin 2025. Artikkelin lähteinä käytetty: Mäkinen S., Alanko A., Lindhom J., Määttä J., Luoma J., Näppi J. ja Penttilä J. 2023. Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus. Talotekninen teollisuus ja kauppa Ry.

Oppaan sisältö lyhyesti

1. Teoriaosuus

  • Ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden haasteet
  • Paine-erot ja niiden hallinta
  • Ilmavirran hallintaan liittyvät laitteet ja mittalaitteet
  • Suunnittelun merkitys tasapainotuksessa
  • Laskentakaavat ja mittausepävarmuuden arviointi

2. Käytännön osuus

  • Valmistautuminen tasapainotustyöhön
  • Mittaus- ja säätömenetelmät
  • Raportointi ja mittauspöytäkirjat

3. Haasteet ja hyvät käytännöt

  • Yleisimmät ongelmat ja niiden ratkaisut
  • Esimerkkejä suunnittelu- ja toteutusvirheistä

Antti Alanko

Kirjoittaja toimii Suomen LVI-liiton kouluttajana ja IV-asiantuntijana mm. ilmanvaihdon katsastuskoulutuksissa, jotka ovat osana Terveet Tilat 2028 -hanketta.

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää