Vuonna 2024 Suomessa tehdyistä putkiremonteista joka toisessa remontoitiin taloyhtiön jokaisen asunnon kylpyhuone. Viime vuonna osuus laski 44 prosenttiin. Tänä vuonna osuus on 45 prosenttia. Putkiremonttien lukumäärä ylipäätään on laskussa. Tämän vuoden otanta on tammi–toukokuu. Suomalaisista noin 40 prosenttia asuu kerrostalossa ja yli puolet kerros- tai rivitalossa.
”Yhä useammassa putkiremontissa ei remontoida kylpyhuoneita lainkaan. Vuonna 2024 niin oli 26 prosentissa hankkeista. Vuonna 2025 osuus nousi 34 prosenttiin. Tämän vuoden prosentti oli toukokuussa 32. Seuraus on kasvava määrä riskialttiita märkätiloja”, Vevex Oy:n toimitusjohtaja Anton Eriksson sanoo.
”Jos kylpyhuonetta ei remontoi, sen kuntoa pitäisi kartoittaa ja huoltaa”, Eriksson lisää.
Tiedot selviävät tämän vuoden Putkiremonttibarometrista. Barometrin vastaajat hallinnoivat noin 2000 taloyhtiötä. He ovat Isännöintiliiton paikallisyhdistysten jäseniä tai työskentelevät Isännäintiliiton jäsenyrityksissä. Vevex on Suomen ensimmäinen pesutilojen huoltamiseen erikoistunut kiinteistöhuoltoyritys. Vevex perustettiin vuonna 2015.
Rahapula näkyy – ja hintojen nousu
Taloyhtiöiden vaikeutunut taloustilanne näkyy putkiremonteissa. Rahoitusvaikeuksien vuoksi putkiremontteja on jätetty toteuttamatta joka viidennen isännöintialan ammattilaisen isännöimissä taloyhtiöissä.
”Putkiremontit ovat kallistuneet. Perinteisellä tavalla toteutetun putkiremontin mediaanikustannus on tällä hetkellä Suomessa 890 euroa per asuinneliö. 2 vuotta sitten summa oli 832 euroa”, Eriksson kertoo.
Säästötarpeet lienevät kylpyhuoneremonttienkin vähentymisen pääsyy.
”Yleinen talouskaamos vähentää rahankäyttöä. Hintatietoisuus näkyy siinäkin, että remontoijien valinnassa hinta on yhä ratkaisevampi seikka. Hinnan valintaa ohjaavaksi tekijäksi nostavien määrä on noussut viime vuodesta 9 prosenttia”, Eriksson toteaa.
Kaikki tai ei mitään eivät ole ainoat vaihtoehdot
Kylpyhuoneen jättäminen putkiremontin ulkopuolelle kasvattaa huoltamisen merkitystä. Vanhenevien kylpyhuoneiden kuntoa on tarpeen seurata. Kuluvia osia on huollettava.
”Esimerkiksi silikonisaumat kuluvat muuta kylpyhuonetta nopeammin. Vanhat silikoni- ja laattasaumat voivat hapertua, irrota ja homehtua. Huonokuntoiset saumat lisäävät kylpyhuoneen kosteusrasitusta ja hidastavat kuivumista. Pitkittynyt liiallinen vesirasitus heikentää laattojen kiinnityksiä”, Eriksson kommentoi.
Haljenneet ja kuluneet saumat voi uusia kokonaan tai vain vaurioituneelta alueelta.
”Yksittäisiin irtolaattoihinkin on mahdollista puuttua ennen kuin ongelma edellyttää laajempaa korjaamista. Kylpyhuoneen kunnossapidon vaihtoehdot eivät ole vain ne, että ei tehdä mitään tai että remontoidaan kokonaan. Pienet ongelmat olisi hyvä ratkaista ennen kuin niistä kehittyy isoja ja kalliita ongelmia”, Eriksson päättää.
Pintamateriaalien lisäksi ikääntyneessä märkätilassa on tarpeen tarkkailla rakenteiden läpi menevien läpivientien kuntoa. Etenkin lattiakaivon alue on kovalla vesirasituksella. Myös rakenteisiin ajan myötä ilmaantuvia puutteita on mahdollista korjailla ennaltaehkäisevästi.
Lähde: Vevex
