Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

JSY selkeyttää kuntotutkimuksia tarkastusohjeilla

Julkisivuyhdistys jatkaa parveketurvallisuuden kehittämistä, ja levy- ja lasikaiteiden tarkastusohjeita seuraa levy- ja lasijulkisivujen kuntotutkimusohjeisto.

Julkisivuyhdistys julkaisi äskettäin ohjeet parvekkeiden lasikaiteiden kunnon ja turvallisuuden tarkastamiseen. Kesän parvekeonnettomuuden ja käyttörajoitusten vuoksi tarkastusten kysyntä on kasvanut nopeasti. Alalle on tullut uusia yrittäjiä, eikä yhtenäistä toimintamallia ole.

Turvallisuutta on jouduttu arvioimaan uusien kaiteiden suunnitteluun ja mitoitukseen tarkoitettujen ohjeiden mukaan, minkä vuoksi käytännöt ovat vaihdelleet.

JSY pyrkii yhtenäistämään periaatteita. Kannanotto kuvaa turvallisuusarvioinnin vaiheet ja antaa listan tarkastettavista yksityiskohdista.

Keskustelua on herättänyt lausunnon linjaus käyttää nykyisiä suunnitteluohjeita ja kuormitustapauksia riippumatta siitä, milloin parveke on rakennettu.

”Tätä pohdittiin huolellisesti. Totesimme, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää nykyisiä mitoitusohjeita riittävän turvallisina. Ne ovat kuitenkin syntyneet onnettomuustutkintojen tuloksena. Jotta vähempi riittäisi, sen pitäisi perustua tutkittuun tietoon”, perustelee kirjoitustyöryhmän sekä JSY:n teknisen toimikunnan puheenjohtaja Inari Weijo.

Ohjeistus koskee parvekkeita, joissa lasikaide muodostaa ensisijaisen putoamissuojan, ja lausunto ottaa kantaa vain turvallisuuteen, ei rakentamisaikaisten vaatimusten täyttymiseen tai vastuukysymyksiin.

JSY julkaisi vuosi sitten kuitusementtilevykaiteita koskevan tarkastus- ja suunnitteluohjeen. Taustalla olivat näiden levyjen ongelmat sekä Otkesin 2016 esittämä vaatimus viranomaisohjeista, jotka varmistaisivat, että levyrakenne kestää ihmisen kaatumisen kaikissa olosuhteissa.

Yhdistys suositteli, ettei kuitusementtilevyä käytettäisi ensisijaisena putoamissuojana. Otkes antoi keväällä kaiderakenteesta onnettomuusuhkailmoituksen kesken Helsingin Hietalahden parveketurman tutkinnan. Tämäkin johti parvekkeiden käyttökieltoihin.

Yhdistyksen jäsenet Aluroll ja Steni Finland tekivät keväällä ja kesällä omille tuotteilleen heiluritestejä. Tarkoitus oli selvittää, miten levykaide täyttää nykyiset törmäysvaatimukset. Testit valvoi Kiwa Tarkastus, ja JSY:n asiantuntijoita osallistui järjestelyihin.

Testit toteutettiin turvalaseille tarkoitetun SFS-EN 12600 standardin mukaisesti eri kiinnitys-, levykoko- ja tyyppivariaatioille. Voitiin todeta, että sopivalla mekaanisella kiinnityksellä (niittikiinnityksen jako 240…310 mm) ja välituen lisäämisellä valmistajien levykaide kestää kuormitusvaatimukset. Kun kaiderunko testataan valitun levyn kanssa, saadaan riittävät lähtötiedot parvekekaiteiden kohdekohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen.

”On tärkeää, että valmistajat tekevät yhteistyötä ja testausta omilla tuoteratkaisuillaan ja että käytössä on standardin mukainen testausraportti”, Weijo sanoo.

Korjausrakentamisen asiantuntijat havaitsivat jo pari vuotta sitten, että alalla tarvittaisiin myös lasi- ja levyjulkisivujen kuntotutkimusohjetta. Peruskorjausikään on tulossa yhä enemmän kevytrakenteisia julkisivuja, joilta puuttuu kuntotutkimuksen ja korjaussuunnittelun ohjeistukset sekä tarvittavat taustamateriaalit. Korjaustarvetta on pitänyt arvioida oman näkemyksen mukaan, eikä tietoa ei ole kerätty yhteen. Ohjeistuksen tarvetta lisää myös korkean rakentamisen yleistyminen. JSY on tarttunut haasteeseen ja etsii parhaillaan rahoitusta hankkeeseen.

Teksti: Olli-Pekka Tiainen / Julkisivuyhdistys – JSY ry

https://julkisivuyhdistys.fi/

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja