Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun kaikki (tai melkein kaikki) menee mallikkaasti. Julkisivuyhdistyksen ja AKHA:n järjestämässä kilpailussa haetaan asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet ja lopputulos on erityisen laadukas. Nämä ”profiiliremontit” toimivat hyvinä esimerkkeinä myös niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista.
Nyt seitsemännen kerran järjestetyn Julkisivuremonttikilpailun voiton nappasi 1970-luvulla rakennetun
helsinkiläisen Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab:n julkisivuremontti. Toisen palkinnon sai
50-luvulla rakennettu As Oy Viisikko Espoosta ja kolmannen palkinnon 1900-luvun alussa rakennettu
As Oy Kristian 17 Helsingistä.
Lauttasaarelaisen Asunto Oy Puistonportti Bostads Ab on tuomariston mielestä onnistunut ja rohkaiseva
esimerkki siitä, miten 70-luvun arkkitehtuuria voidaan uudistaa voimakkaasti ja rakennuksen
ilmettä modernisoida rakennuksen alkuperäiset erityispiirteet kuitenkin huomioiden.
Tuomariston mukaan korjaushanke on ”kokonaisuudessaan harkittu, elinkaariajattelun ja pitkäaikaiskestävyyden
huomioiva, perusteellisesti suunniteltu ja onnistuneesti toteutettu”. Se on myös
poikkeuksellisen laaja perusparannushanke, koska ulkovaipan uudistuksen lisäksi talossa tehtiin
linjasaneeraus.
Hopealle kiilanneen As Oy Viisikon julkisivuremontissa ansiokasta oli tuomariston mielestä erityisesti
osakkaiden huomioonottaminen hankesuunnittelu- ja toteutussuunnitteluvaiheen aikana. Tapiolalaisen
taloyhtiön vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin erityispiirteenä oli mm. se, että osakkaat saivat
asuntokohtaisten rahoitusvastikkeiden tasolle vietyä kustannustietoa.
Tuomaristo katsoi, että Viisikon hankkeessa hyödynnettiin ansiokkaasti myös nykyaikaisia työvälineitä
asioiden havainnollistamiseksi ja visualisoimiseksi osakkaiden päätöksenteon tukena. Viiden
kerrostalon julkisivuihin ”palautettiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittava 60-lukulainen loistokkuus
perinteikkäitä työmenetelmiä hyödyntäen”. Onnistunut lopputulos on syntynyt harkituilla
materiaaleilla ja kehittämällä osin uusiakin ratkaisuja kohteeseen ja sen edustamaan rakennusajankohtaan
hyvin istuviksi.
Pronssimitalisti, kruununhakalainen As Oy Kristian 17 on tuomariston mielestä erittäin onnistunut
esimerkki jugend-ajan arkkitehtuuria kunnioittavasta ja vaalivasta kulttuuriperintötyöstä. Vuonna
1906 valmistuneen talon julkisivuremontti on edellyttänyt perusteellista rakennushistoriallista selvitystyötä
ja huolellista ja ammattitaitoista suunnittelua.
Etenkin julkisivun reliefimäisyyden ja rappausstruktuurien palauttaminen alkuperäisen mukaisiksi
on ollut vaativa koitos. Suurten linjojen ja pienten detaljien muodostamassa teknisesti vaativassa korjaamisessa
on tukeuduttu kokeneeseen rappaus- ja restaurointiurakoitsijaan ja muihin ammattilaisiin.
Aina ei remontin tarvitse olla mikään mestariteos, mutta todellisen ”remonttiaallon” kipeää tarvetta
maassamme ei auta kiistää. Rakennuksiin on sitoutunut 45 % kansallisvarallisuudestamme,
mutta kotimainen rakennuskanta uusiutuu hitaasti, vain noin prosentin verran vuodessa. Moni talo
kirjaimellisesti vanhenee pystyyn: koko rakennuskannasta lähes 70 % on rakennettu ennen vuotta
1990.
Ilmaston muuttuessa vanhat ja raihnaiset rakennukset joutuvat melkoiseen kurimukseen. Talvella
ja loppusyksystä – jolloin kuivumisolosuhteet ovat muutenkin heikoimmillaan – sade tulee ympäri
Suomea yhä enemmän vetenä lumen sijaan. Vesi taas on mukana lähes kaikissa tunnetuissa turmeltumis-
ja vaurioitumismekanismeissa, joita rakenteemme kohtaavat.
Tästä syystä niin julkisivu- kuin muidenkin remonttien tekijät ovat paljon vartijoina. Rakennusaikainen
valppaus ja loppuun asti mietityt prosessit, rakennustavat ja materiaalit voivat säästää
paljolta pahalta.
Petri Charpentier
















