Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Kuntotutkimus antaa suuntaviivat ja perusteet hankesuunnittelulle, jossa selvitetään eri korjausvaihtoehdot sekä niiden soveltuvuus ja ominaisuudet päätöksenteon tueksi. Kuva A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna 2005-2006 laadittuun aineistoon, joka tulee vapaasti ladattavaksi Julkisivuyhdistyksen kotisivulta loppuvuoden aikana.

Ohjeistokansio kattaa koko korjaushankkeen, sisältäen muun muassa tyypillisen julkisivukorjaushankkeen kuvauksen asunto-osakeyhtiön näkökulmasta. Ohjeistossa käydään läpi korjaushankkeen läpivienti hanke- ja korjaussuunnittelun kautta rakentamisvaiheeseen ja rakennuksen ylläpitoon. Korjaustavat-osiossa käydään läpi eri julkisivurakenteiden, parvekkeiden ja ikkunoiden korjaaminen.

Kattava ohjeisto julkisivukorjaamiseen

”Ohjeistokansio on kattava, vapaasti saatavilla oleva aineisto, josta taloyhtiölle löytyy paljon tietoa useisiin erilaisiin korjausmenetelmiin, mutta myös itse korjaushankkeen läpiviemiseen. Aineistossa käsitellään niin ikään eri osapuolia ja niiden tehtäviä, korjaushankkeen valmistelua, korjaustavan valintaa kuin tilaajan tehtäviä suunnittelun ja rakentamisen aikana. Korjaustapojen osalta käsitellään eri menetelmiä yleiskuvauksena, mutta myös tarkemmin suunnittelussa huomioitavien asioiden kannalta. Aineisto on jaettu eri vaiheisiin ja menetelmiin, jolloin sieltä voi helposti hakea juuri omaa hanketta koskevaa tietoa”, Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen avaa ohjeistokansion hyötyä taloyhtiöille.

Tietoa uusista materiaaleista ja korjausmenetelmistä

Kansioon on lisätty uusia korjausmateriaaleja ja -menetelmiä, joihin on tehty tarkennuksia ja parannuksia ja karsittu toimimattomiksi tai kannattamattomiksi todettuja ratkaisuja. Ohjeistokansioon on lisätty myös eristerappausjärjestelmien korjausmenetelmät ja puuverhouksen kunnostusta ja uusimista.

Ohjeistokansion materiaalin päivittämisellä on haluttu kasvattaa taloyhtiöiden tietoutta uusiutuvista materiaaleista ja korjausrakentamisen vaikutuksista hiilijalanjälkeen yleisesti. Asioita käsitellään myös rakenteiden elinkaaren kannalta ja korjausrakentamista osana kiertotaloutta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti julkisivurakenteisiin ja sen vaikutuksia ja siihen sopeutumista on tuotu esille päivitetyssä kansiossa. Kansioon on myös tarkennettu julkisivurakenteen lämmöneristävyyden parantamisen energiansäästöpotentiaaliin liittyvää aineistoa.
Ohjeistokansioon on lisätty muun muassa purkamisen, täydennysrakentamisen ja korjaamisen välisen valintaprosessin kuvaus. Esimerkiksi täydennysrakentamisesta on tullut yksi keino rahoittaa isoja remontteja, esimerkiksi laajaa linjasaneerausta.

Kuntotutkimus määrittää korjaustapoja ja -materiaaleja

Julkisivurakenteiden kuntotutkimus on lähtökohtaisesti julkisivukorjaushankkeen tärkein vaihe. Kuntotutkimus voidaan tehdä jo ennen näkyviä vaurioitakin, jolloin rakenteiden käyttöikää voidaan pidentää suojaavilla toimenpiteillä. Kuntotutkimusten tilaamiseen on olemassa erilliset tilaajan ohjeet.

FISE ylläpitää rekisteriä, josta voi hakea tietoa esimerkiksi pätevöityneistä betonirakenteiden kuntotutkijoista. Julkisivuyhdistys on toteuttanut marraskuussa ensimmäisen muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijoiden koulutuksen yhdessä Suomen betoniyhdistyksen ja FISEn kanssa. Näin ollen FISEn pätevyysrekisteristä löytyy joulu-tammikuussa myös muurattujen ja rapattujen rakenteiden kuntotutkijoina pätevöityneet.

Kuntotutkimus antaa suuntaviivat ja perusteet hankesuunnittelulle, jossa selvitetään eri korjausvaihtoehdot sekä niiden soveltuvuus ja ominaisuudet päätöksenteon tueksi.
Korjaussuunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon osalta ohjeistokansiossa tuodaan esille erityisesti tilaajalta vaadittavat toimenpiteet näissä vaiheissa.

www.julkisivuyhdistys.fi

FISEn pätevyysrekisteri

Teksti: Julkisivuyhdistys – JSY ry

Julkisivuyhdistys, logo

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien