Kirjoittaja:Riina Takala-Karppanen
Etenkin taloyhtiöiden pitäisi korjata julkisivujaan lähes kaksinkertaisesti enemmän kuin mitä viime vuonna tehtiin, jotta aikaisempina vuosina syntynyt korjausvelka saataisiin kurottua umpeen.
Forecon Oy on arvioinut, että julkisivujen laskennallinen korjaustarve on noin 5,5 miljoonaa neliömetriä. Viime vuonna julkisivuja korjattiin arviolta noin 3,1 miljoonaa neliömetriä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 22 prosenttia, noin 600 000 neliömetriä.
Tiedot käyvät ilmi Julkisivuyhdistyksen vuosittain teettämästä Julkisivujen markkinat Suomessa -tutkimuksesta, joka on toteutettu vuodesta 2005 alkaen.
Putkiremonttibuumi siirtää julkisivukorjaamista
”Toteutunut korjausmäärä on aikaisempina vuosina vaihdellut laskennallisen korjaustarpeen ylä‐ ja alapuolella. Viime vuosina julkisivujen korjausrakentaminen jäi kuitenkin selvästi tarpeen mukaisesta määrästä. Tällä hetkellä ollaan reilusti alapuolella ja julkisivukorjauksen tulisi 1,8‐kertaistua nykytasosta. Rappaamisessa määrän pitäisi jopa nelinkertaistua”, johtava asiantuntija Markku Riihimäki Foreconista toteaa.
”Tänä vuonna korjausrakentamisen määrän arvioidaan pysyvän samalla tasolla eli noin 3 miljoonassa neliömetrissä. Alkavia julkisivukorjaushankkeita on kuitenkin edelleen vireillä todella vähän. Korjaamista vähentää asuinkerrostalojen painottuminen putkiremontteihin ja aktiivinen uudisrakentaminen”, Riihimäki jatkaa.
Ensi vuonna julkisivujen korjausrakentamisen kokonaismäärän uskotaan kasvavan noin 10 prosenttia ammattimaisen korjaamisen piristyessä koronan jälkeen.
"Olemassa oleva rakennuskanta on valtavan suuri osa, lähes puolet koko kansallisvarallisuudestamme, ja siksi rakennuskannan riittävä ylläpito on kansantalouden kannalta merkittävä asia. Julkisivut ottavat vastaan jatkuvasti haastavammaksi käyvät sääolosuhteet, joten niiden oikein ajoitetut korjaukset ovat suuressa roolissa kyseisestä kansallisvarallisuuden osasta huolehdittaessa. Jatkuvasti kasvava korjausvelka on huolestuttavaa, mutta onneksi tutkimuksen mukaan julkisivumarkkinat monipuolistuvat jatkuvasti, mikä toivottavasti myös osaltaan kannustaa vaihtoehtojen lisääntyessä korjaamiseen", Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Toni Pakkala toteaa.
Puulla vankka asema niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin
Julkisivumarkkina säilyi viime vuonna entisellään eli noin 8 miljoonassa neliömetrissä. Tänä vuonna julkisivutuotannon ennustetaan vähenevän uudistuotannossa noin 2 %. Toimitilojen julkisivujen määrä vähenee 5 %, mutta asuinrakentamisen kasvaa 4 %.
Julkisivutuotanto on tänä vuonna noin 7,8 miljoonaan neliömetriä, josta noin 4,9 miljoonaa neliötä on toimitiloja ja muita rakennuksia sekä noin 2,9 miljoonaa neliötä asuinrakentamista. Uudisrakentamisen julkisivumäärän arvioidaan päätyvän ensi vuonna noin 7,6 miljoonaan neliömetriin.
Uudisrakentamisessa puujulkisivut ovat edelleen yleisin julkisivumateriaali noin 35 prosentin osuudella. Metallijulkisivut ovat toiseksi yleisin julkisivumateriaali.
Runsas asuinkerrostalojen rakentaminen on kasvattanut betonin ja rapattujen julkisivujen määrää ja myös tiilen määrä on kasvanut. Muut julkisivumateriaalit (lähinnä levyt) ovat kasvattaneet suosiotaan jo pidemmän aikaa mm. tuulettuvuusominaisuuksiensa vuoksi.
Korjausrakentamisessa suurin osa kohdistuu rakennuskannan yleisimpään materiaaliin eli puuhun. Metallisten julkisivujen määrä on iso myös korjaamisessa ja se kasvoi viime vuonna. Määrätiedot ovat tarkentuneet kyselyn myötä, kun tutkimusta laajennettiin vuonna 2020 myös metallijulkisivuihin. Julkisivulevyjen käyttö korjaamisessa on lisääntynyt ja kasvoi viime vuonna noin 10 %. Rappaus on pudonnut neljänneksi merkittävimmäksi julkisivumateriaaliksi korjaamisessa. Viime vuonna rappauksen määrä kasvoi paljon, mutta se olikin vuonna 2019 poikkeuksellisen matala.
Julkisivujen Markkinat 2021 -tutkimusraportti tilattavissa kotisivujen www.julkisivuyhdistys.fi kautta.
Kirjoittaja: Riina Takala-Karppanen
