Isännöintipuolella on viime viikkoina ollut vain yksi puheenaihe: alalla paljastunut laaja kartelli. Kohtalaisen
kokoinen mediapommi räjähti 10. helmikuuta, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esitti,
että markkinaoikeus määrää yhteensä noin 22 miljoonan euron seuraamusmaksut kuudelle isännöintialan
yritykselle sekä Suomen Isännöintiliitto ry:lle. Viraston mukaan yritykset ja Isännöintiliitto sopivat
vuosina 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti
isännöintitoimialan hintatasoa.
Sylttytehtaan startti ulottuu liki seitsemän vuoden taakse. KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto
ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun
yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Lisäksi sovittiin, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille
tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina.
Keskusteluja hintojen korottamisesta ja yhdenmukaistamisesta käytiin pääosin hallituksen
kokouksissa
ja seminaareissa.
Hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin jäsenyrityksille ja koko isännöintialalle
aktiivisesti vuosina 2014–2017. Hintasuosituksia annettiin esimerkiksi tiedottein, tapahtumissa
ja Isännöintiliiton verkkosivuilla. Tavoite erikseen veloitettavien lisäpalveluiden osuuden kasvattamisesta
isännöintialan hinnoittelussa kirjattiin myös Isännöintiliiton strategiaan.
Business as usual? – No, hinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken ja hintasuositusten antaminen
ovat tosiasiallisesti erittäin vakavia kilpailunrajoitustoimia. Tähtäimessä oli nostaa keinotekoisesti hintoja
asiakkaiden vahingoksi.
Viraston mukaan toiminta on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa,
sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on toiminut valtakunnallisesti.
Lisäksi Isännöintiliiton antamilla hintasuosituksilla on pyritty nimenomaisesti nostamaan koko Suomen
isännöintitoimialan hintatasoa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo on todennut, että kyse on pitkään kestäneestä,
järjestelmällisestä kartellitoiminnasta. Kartellin yritykset ovat tehneet yhteistyötä suunnitelmallisesti
nostaakseen hintojaan ja vaikuttaakseen koko toimialan hintatasoon. Isännöintialalla korkeampien
hintojen maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat, muistuttaa Leivo.
Virasto on ollut kartellin jäljillä jo pitkään. KKV alkoi selvittää asiaa vuonna 2017, suorittaen tällöin
tarkastuksia isännöintiyritysten ja Isännöintiliiton toimitiloissa. Näyttö hintakartellista perustuu
osin näillä tarkastuksilla kerättyyn asiakirjanäyttöön ja osin Isännöintiliiton julkiseen viestintään.
KKV esittää 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja isännöintiyrityksille ja niiden emoyhtiöille
sekä Isännöintiliitolle. Päätöksen maksujen määräämisestä tekee aikanaan markkinaoikeus.
Taloyhtiöiden taskulla on siis mitä ilmeisemmin käynyt rosmo. Mutta millaisen loven kartellihinnoittelu
on kukkaroon tehnyt? – KKV:kään ei väitä tietävänsä vastausta tähän kysymykseen, mutta
kansainvälisesti on havaittu, että kartellit nostavat hintaa yleensä kymmenen prosenttia – toisinaan
jopa 30 prosenttia – verrattuna tilanteeseen, jossa kartellia ei olisi.
Isännöintiliitto pitää viraston kartellitulkintaa virheellisenä ja korostaa, että kyseessä on vasta
epäily. Isännöintiliiton mukaan KKV:n esittämää kilpailua rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ei ole
ollutkaan eikä Isännöintiliitto ole pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhtenäistämiseen. Isännöintiliitto katsoo
ainoastaan ”laatineensa tiedotteita”, joissa on ”puhuttu yleisluontoisesti isännöinnin hinnankorotuspaineista”.
Isännöintiliiton syyskuussa 2019 aloittanut toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva on todennut, että
kaikkien isännöintialalla olevien toimintatapojen pitää ehdottomasti olla selkeitä ja avoimia – tämä
on lähtökohta sille, että alaa voidaan kehittää.
Hyvä lähtökohta on myös: samat säännöt kaikille.
Petri Charpentier


















