Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kiinteistöjä voidaan korjata talvellakin

Kuva: KITA / Liisa Hyvönen

Usein taloyhtiön remontointi talviaikaan on yllättävän kannattava vaihtoehto. Talvityöt vain vaativat erityisen huolellista ennakkosuunnittelua sekä kokeneita ja osaavia toteuttajia. Viime kädessä talvikorjauksissa on pystyttävä ottamaan vallitsevat sää-, lämpö- ja kosteusolosuhteet hallintaan oikealla ja järkevällä tavalla.

TALVIKORJAUKSET TALOYHTIÖISSÄ ovat olleet takavuosina
Suomessa melko harvinaisia, koska rakennuttajilta
on puuttunut tietoa talviremonttien oikeanlaisista toteutuksista
ja niiden vaikutuksista korjaustöiden hintaan. Samalla monet
ovat pelänneet talvesta mahdollisesti aiheutuvia kosteus- ja
jäätymisongelmia töiden aikana.

Valtaosa remonteista on näistä syistä teetetty kesällä,
lomakausien aikana. Tämä kuitenkin on johtanut siihen, että
kaikille korjaustöille ei ole aina riittänyt tekijöitä. Se puolestaan
on nostanut kesäaikaan ajoitettujen remonttien kustannuksia
sekä helposti aiheuttanut viivästyksiä aikatauluihin.

Talviaikaan taloyhtiöt voivat saada urakoitsijan tekemään
kiinteistöjensä korjaustöitä selkeästi huokeampaan hintaan
kuin sesonkiaikaan kesällä. Osa tavarantoimittajistakin myy
talvella rakennustuotteitaan edullisemmin kuin kesäkaudella.

Samaten talvella urakoitsija onnistuu helpommin rekrytoimaan
ammattitaitoisia työntekijöitä työmaille, koska suuri osa
rakentajista on silloin joko vajaatyöllistettyinä tai lomautettuina.

Laajat korjaushankkeet sopivat talvikauteen

Talvikaudelle ajoitettavien korjaustöiden kannattavuus riippuu
paljolti korjauskohteesta.

Jos on tarkoitus korjata esimerkiksi parvekkeita, niiden
remontointi onnistuu talvella hyvin jo siksi, että asukkaat eivät
talviaikaan käytä parvekettaan läheskään yhtä paljon kuin
lämpiminä vuodenaikoina.

Parvekkeiden talvikorjausten tapauksessa taloyhtiön voisi
olla hyvä päättää remontista keväällä, minkä jälkeen työt voidaan
suunnitella viimeistään syksyllä. Silloin urakoitsijoilta
saadaan tarjoukset ennen vuodenvaihdetta, joten korjaukset
on mahdollista tehdä talvityönä.

Parvekkeiden lisäksi julkisivuja on jo kauan osattu korjata
myös talvisissa olosuhteissa. Sääsuojat – kuten huput ja pressut
– ovat siis jo korjausrakentajille tuttuja. Niiden käyttö on
lisääntynyt myös kesäaikaan tehtävissä kiinteistöremonteissa.
Kesälläkin suojausta voidaan joskus joutua harkitsemaan esimerkiksi
pölyävien puhdistusmenetelmien
takia tai kosteudenhallinnan
parantamiseksi.

Jos kiinteistössä tarvittavat korjaustoimet ovat niin laajoja,
että ne kestävät koko vuoden tai kauemmin, sääsuojaa todennäköisesti
tarvitaan työmaalla joka tapauksessa.

rakentaminen, remontti, talvirakentaminen
Kuva: Helsingin Kaupungin aineistopankki / Roy Koto

Oikeantyyppisellä sääsuojauksella pyritään myös varmistamaan
korjaustyön laatu ehkäisemällä eristeiden ja muiden rakenneosien kostumista. Suoja voi peittää joko koko rakennuksen
tai pelkästään jonkin osan tai osia siitä.

Suojan rakentaminen ei yleensä ole taloudellisesti kannattavaa
silloin, kun talvella tehdään vain jokin yksinkertainen
korjaustyö – vaikkapa julkisivun maalaus. Talveen ajoittuva
remontti voi sopia paremmin laajemmille ja monipuolisemmille
korjausurakoille, joissa vaikkapa julkisivuja puretaan ja sitten
päällystetään tai eristetään uudestaan.

Toisaalta huolellisesti tehty sääsuojaus on rakennukselle
ikään kuin ylimääräinen lisäeristekerros, joten sen myötä ehkä
voidaan samalla vähentää kiinteistön varsinaisen talvilämmityksen
aiheuttamia energiakustannuksia.

Sääsuojalla saadaan olosuhteet oikeiksi

Talvikorjauksia on viime vuosina tutkinut muun muassa Toni
Pakkala Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Hänen
selvitystensä mukaan sääsuojauksen merkittävin hyöty on
olosuhteiden
hallinta – mikä toisaalta voi olla toteuttajille varsin
haasteellista.

Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla sääsuojauksella olosuhteet
pysyvät hallinnassa sekä korjauksen että jälkitöiden ajan.
Ellei työmaalla olisi sääsuojauksia, jokin odottamaton sadekuuro
voisi aiheuttaa pahoja vahinkoja vaikkapa eristevilloille.
Jatkuvammat sateet taas johtaisivat ikäviin viivästyksiin työmaan
aikatauluissa.

Yleensä suuri osa talvikorjauksen kustannuksista syntyy
sääsuojauksesta ja sen lämmityksestä. Sopiva sääsuoja on
laadukas ja se voidaan saada riittävän ilmanpitäväksi.

Huppu tai vastaava sääsuoja on tyypillisesti lämmitetty,
joko kokonaan tai lämmitysosastoittain. Sääsuojan alla
kohdelämmitystä voidaan hoitaa esimerkiksi säteilylämmittimillä
tai – suurempien alueiden tarvitessa lämmitystä –
tehokkaalla puhallinlämmityksellä. Olosuhteiden seuranta
sääsuojan suojaamalla alueella on tärkeä kysymys, jotta
lämpötila ja kosteus pysyvät sopivina. Erikoistilanteissa
työmaalle voidaan suunnitella myös varalämmitysjärjestelmä,
jotta esimerkiksi tärkeät työvaiheet eivät viivästy tai mene
pilalle sähkökatkojen takia.

Jos sääsuojan avulla saadaan työmaan olosuhteet tarkasti
hallintaan, työn laatu on mahdollisesti jopa parempaa kuin
kesäkaudelle ajoitettavissa remonttihankkeissa.

Sääsuojausta työmailla käytettäessä on syytä kiinnittää erityistä
huomiota työturvallisuuteen.

Hupun alla tarvitaan ensiksikin kunnollista työ- ja kulkuvalaistusta,
jotta kaatumis- tai putoamistapausten riski ei kasva.
Niin ikään sääsuojan paloturvallisuuteen sekä mahdollisten
lumien, jäiden ja sulamisvesien poistamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset
työmailla vaativat tarkkaa harkintaa.

rakentaminen, remontti, talvirakentaminen
Kuva: AL Leino /
Pixabay

Talviajan remontteihin ammattilaiset asialle

Monesti talvikauden kiinteistöremonttien aikana on perusteltua
järjestää erillinen lämmitetty suojaus korjaustöissä tarvittaville
rakennustuotteille, mikäli niitä ei pystytä varastoimaan varsinaisen
sääsuojan sisäpuolelle. Tällöin on kiinnitettävä huomiota siihen, että säilytystila pysyy kuivana ja lämpötilaltaan
varastointiin soveltuvana.

Toisaalta on varottava, että herkkien rakenneosien päälle
ei varastoinnin aikana pääse kertymään niin paljon lumikuormaa,
että lumen paino aiheuttaisi tuotteille vaurioita.

Talviremontin tilaajan – taloyhtiön tai isännöitsijän – on
syytä varmistaa, että sekä töiden suunnittelija että urakoitsija
ovat tehneet talvikorjauksia ennenkin.

Yksi selkeä johtopäätös TTY:n talvikorjausselvityksistä on,
että marraskuun ja huhtikuun välille ajoitettavat remonttihankkeet
voivat usein olla taloyhtiöille edullisempia ja muutoinkin
kannattavampia kuin ruuhkaisen kesäajan korjausprojektit.
Viitsimistä ja osaamista kuitenkin tarvitaan työkalupakkiin.

Teksti: Ari Mononen

Lähde:
– Pakkala, Toni: Korjaaminen talvella on olosuhdehallintaa.
Betoni n:o 3/2018.
– TTY: Julkisivujen ja parvekkeiden talvikorjausohje.
BY-Koulutus Oy:n julkaisu n:o 70.

Jaa tämä artikkeli: 

Rakennusosat

Huoltovapaat aidat, kaiteet ja julkisivut

Vinyyli on erittäin kestävä ja toimiva materiaali rakennusten verhoukseen, eikä vaadi muuta huoltoa kuin ajoittaisen puhdistuspesun. Vinyyli on myös loistava aitamateriaali,

Helposti asennettava automatisoitu hana

Kosketusvapaa pesuallashana vähentää veden ja energian kulutusta Suomen ympäristövaatimukset täyttävä kosketusvapaa hana sopii julkisiin ja yksityisiin tiloihin. Infrapuna-sensoriin perustuva hana on

Täsmäratkaisut turvalliseen kulunvalvontaan

dormakaba on tuttu yritys kulunvalvontaratkaisujen ja mobiilin kulunvalvonnan kehityksen kansainvälisestä kärjestä – mutta minne alan evoluutio johtaa seuraavaksi? dormakaban Suomen maajohtajana

Tähtäimessä vähähiilinen rakentaminen

Puupohjaisia raaka-aineita hyödyntävä bitumikate on ympäristöystävällinen valinta Uusiutuvia raaka-aineita ja kierrätysmateriaaleja sisältävä bitumikate pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä. Ympäristöystävällisen katteen ominaisuudet ja asennettavuus

Uusi laki sähköisti tunnelman taloyhtiöissä

Laki sähköautojen latauspisteiden rakentamisesta hyväksyttiin eduskunnassa. Laki vaatii uusiin ja laajalti peruskorjattaviin asuinrakennuksiin valmiuden sähköautojen latauspisteiden asentamiseksi kaikille autopaikoille. Ovatko taloyhtiöt

Tietoisuus aurinkosuojauksen hyödyistä lisääntyy

Toimivan aurinkosuojauksen hankintakustannus voi olla jopa nolla euroa, kun säästöt saadaan heti jäähdytyslaitteiston hankintakustannuksista. AURINKOSUOJAUKSELLA ON ollut aliarvostettu rooli rakennusprojekteissa. Aurinkosuojaus

Tuholaisia taloyhtiössä?

Kotiin ilmestyneet hyönteiset ja rakenteissa lymyilevät jyrsivät ovat epämiellyttäviä seuralaisia, ja onkin sekä taloyhtiön että asukkaan edun mukaista ratkaista tuholaisongelma ripeästi.

Talvi tulossa ja katto korjaamatta?

Syyssateet ja alkutalven kosteat säät saattavat muistuttaa katon korjaustarpeista tai jopa paljastaa kattovuodon. Talvi on jo käsillä, sää viilenee ja lumisateet

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Kestävä ja kaunis katto kotimaisesta tiilestä

Asunto-osakeyhtiö Tuulenkylän uusi, upea tiilikatto ladottiin yli 25 000 kotimaisesta, ympäristöystävällisestä kattotiilestä. Kohteessa työskenteli samanaikaisesti useita asennusryhmiä, joten vaativa remontti valmistui

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita