Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kiinteistöjen lämmityksen älyohjaus säästää energiaa ja kustannuksia

Asuntosäätiön peruskorjattu kiinteistö Järvenpään Pöytäalhonkuja 6:ssa.

Tulevalla lämmityskaudella on Suomessakin edessä energiansäästötalkoot. Lämmityksen älykäs ohjaus toimii sekä pientaloissa että kerrostalokohteissa. Se on toimivaksi todettu tapa säästää energiaa ja kustannuksia. Mikä parasta, se kohentaa myös asumismukavuutta.

Asuntosäätiö on yksi suurimmista kotimaisista asuinkiinteistöjen omistajista, joka tarjoaa koteja 32 paikkakunnalla. Suurin osa asunnoista on asumisoikeusasuntoja mutta kiinteistökannassa on myös vuokra- ja omistusasuntoja. Asuntosäätiön kiinteistöissä on jo siirrytty peruskorjausten yhteydessä säätämään lämmitystä joko keskiarvosäätöjärjestelmällä tai tilakohtaisella säätöjärjestelmällä. Uudistusten ansiosta on päästy eroon vanhasta ongelmasta kaukolämpöä ja vesikiertoista patterijärjestelmää hyödyntävissä kerrostaloissa, joissa osa asunnoista saattoi olla liian kylmiä ja osa kuumia.

”Lämmityksen älyohjaus ja tasapainotus on pitkäjänteistä työtä. Pelkkä säätöjärjestelmän asennus ei vielä riitä vaan tarvitaan aktiivista seurantaa. Olemme kokeilleet huonekohtaista lämmitystä kohteissamme, ja kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia”, toteaa kiinteistöpäällikkö Teemu Jalomäki Asuntosäätiöstä.

Asuntosäätiö asentaa jatkossa peruskorjattuihin asumisoikeusasuntoihin radioteknologiaan perustuvan huonekohtaisen lämmityksensäädön. Vesikiertoisiin lämmityspattereihin asennettavat älytermostaatit säästävät energiaa ja lisäävät asumismukavuutta. Kiinteistön lämmityksestä kerätään tietoa myös huoneistoon asennettavien antureiden ja kiinteistön tukiaseman kautta. Asuntosäätiöllä on tavoitteena lisätä älykästä lämmönsäätöä käyttäviä teknologioita noin 50 kohteeseen vuodessa, mikä tarkoittaa keskimäärin 1 300 huoneistoa.

”Yksittäisiin huoneisiin ulottuva lämmönsäätö mahdollistaa aiempaa maltillisemman energiankulutuksen, kun lämpötiloja voi säätää tarkemmalla tasolla eikä koko kiinteistöä tarvitse ylilämmittää”, Jalomäki sanoo.

Lisää asumismukavuutta

Huonekohtaisesti säädettävä lämpötila lisää asumismukavuutta, kun esimerkiksi makuuhuoneen lämpötilaa voi alentaa. Asuntoihin asennetaan olosuhdeanturit, joista asukas voi säätää lämpötilaa 19–22,5 asteen välillä. Huonekohtainen lämmitys helpottaa myös vikatilanteiden havaitsemista ja hillitsee ylläpitoon liittyviä kuluja. Asuntojen lisäksi lämpötila-antureita ja termostaatteja asennetaan myös yleisiin tiloihin, jolloin esimerkiksi rappukäytäviä voidaan pitää hallitusti viileämpinä kuin asuntoja.

Tähän mennessä peruskorjattuihin asuntoihin on asennettu lämmönsäätöjärjestelmä, jonka avulla lämpötiloja voidaan seurata ja hallita asuinkiinteistötasolla. Huoneistotason lämmönsäätöjärjestelmä on käytössä kaikissa Asuntosäätiön Espoon, Järvenpään, Tuusulan, Tampereen ja Joensuun kohteissa.

Fiksut keinot käyttöön

”Asunnot ovat suuri energian kuluttaja ja pienikin säästö suuressa massassa on merkittävä. On myös hyvä, että suuremmat asuntojen omistajat kokeilevat älykästä teknologiaa, mistä yksittäiset taloyhtiöt voivat sitten ottaa mallia”, toteaa johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Ajankohtaisen geopoliittisen tilanteen vuoksi Suomessakin ollaan nyt kääntöpisteessä, jossa kaikki fiksut keinot energian säästämiseksi on otettava käyttöön kaikissa kodeissa ja kiinteistöissä.

Lisätiedot: www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi

Teksti: Sirpa Mustonen
Kuvat: Asuntosäätiö

kuva

Talotekniikan viestintäfoorumi:

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Viestintäfoorumissa ovat mukana: Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Suomen Omakotiliitto ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry sekä VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Sisäilmapaja15:

Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtin kans Sisäilmapaja15 järjestettiin 20.–21.11.2024 Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin,

PAROC CGL 20 -järjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu kellarikattojen eristämiseen Etsitkö helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua kellarien tai autohallien kattojen eristämiseen, joka on myös visuaalisesti houkutteleva? PAROC CGL

Tekoäly mullistaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden

Lämmityksen ja ilmanvaihdon optimointi ovat keskeisiä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Huoneistokohtaisilla antureilla mitattuihin tietoihin perustuvat, tekoälypohjaiset automaatioratkaisut ovat kustannustehokas tapa säästää energiaa.

Valaistuksen uudistaminen taloyhtiöissä

Valaistuksen merkitys taloyhtiöissä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään käytännöllisyyteen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus parantaa turvallisuutta, lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja voi

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Etäluettavat vesimittarit tuovat kustannussäästöjä

Huoneistokohtaisten vesimittareiden ja etäluentajärjestelmän avulla vedenkulutusta on helppoa seurata. Etähallinta ja laskutuksen automatisointi sujuvoittavat järjestelmän käyttöä. Järjestelmä voidaan rakentaa langallisena tai

Tee kodistasi energiatehokkaampi

Vähennä kulutusta ja paranna mukavuutta Noin puolet rakennuksen energiankulutuksesta käytetään LVI-järjestelmissä. Pienetkin muutokset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä voivat osaltaan alentaa energiakustannuksia. Onko