Koro-Kanerva muistuttaa, että taloyhtiöiden osakkaat ja hallitusten jäsenet ovat vastuussa siitä, onko taloyhtiö hyvä vai huono. Hyvän taloyhtiön merkki on esimerkiksi se, että pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat on kuntotutkimuksiin ja -arvioihin nojaten tehty ja arvioitu myös niiden kustannusvaikutukset. Tällä on suora vaikutus siihen, kehittyykö osakkaiden omaisuuden arvo positiivisesti vai heikkeneekö se, ja saako taloyhtiö esimerkiksi korjaushankkeisiinsa lainaa.
”Kaikki haluavat oman asunto-omaisuuden arvon säilyvän tai kasvavan. Silti yhtiökokouksissa tuijotellaan kattoon, kun pitäisi löytää ihmiset hoitamaan omaisuutta ja valmistelemaan osakkaille parhaita päätöksiä. Yhtiökokouksissa myös harvoin tarjotaan aitoa kompensaatiota hallitustehtävästä ja oletetaan, että hallituksen jäsenet talkoovoimin hoitavat kaikkien osakkaiden omaisuutta. Parhaassa tapauksessa muille osakkaille hyvän hallituksen työstä syntyvä taloudellinen hyöty on mittava”, Koro-Kanerva sanoo.
Koska hallitusten jäsenet ovat paljon vartijoina, heiltä pitää Kiinteistöliiton uuden toimitusjohtajan mielestä myös vaatia osaamista – aivan kuten isännöinniltä ja muilta taloyhtiön palveluntarjoajilta.
”Kiinteistöliiton tehtävä on korostuneesti huolehtia, että hallitukset ovat jatkossa entistä kyvykkäämpiä ja ymmärtävät omat mahdollisuutensa, mutta myös vastuunsa.”
Taloyhtiöiden hallitusten kokoonpanoon nuorennusleikkaus
Mia Koro-Kanerva kannustaa myös työikäisiä ja nuoria taloyhtiöiden hallituksiin. Taloyhtiöiden hallituksissa työskenteleminen voitaisiin nähdä tulevaisuudessa samalla tavalla houkuttelevana kuin yritysten hallituksissa toimiminen. Käsiteltävät asiat ovat taloudellisesti usein lähes samaa suuruusluokkaa kuin yrityksissäkin päätettävät asiat.
”Taloyhtiöiden hallituksiin tarvitaan konkarien rinnalle myös uutta, nuorta väkeä. Kiinteistöliiton pitää puhutella ja viedä palvelunsa tykö myös nuorille aikuisille, jotka ovat asumisuransa alussa”, Koro-Kanerva linjaa.
Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat keskimäärin yli 60-vuotiaita. Alle 44-vuotiaita on vain hiukan useampi kuin joka kymmenes. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on hiukan muuta maata matalampi.
”Tällä hetkellä isännöinnin käytännön kokemus on se, että hallituksiin on tullut mukaan aiempaa enemmän nuoria osakkaita, mutta data ei vielä tue tätä. Teemme jatkossa töitä sen eteen, että hallitusten ikärakenne muuttuisi nykyistä monipuolisemmaksi”, Koro-Kanerva toteaa.
Lähde: Kiinteistöliitto
