Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kiinteistöt turvallisemmiksi

KUVA: SHUTTERSTOCK

Taloyhtiöillä on paljon vastuuta kiinteistön asukkaiden ja jopa ohikulkijoiden turvallisuudesta. Muuttuva lainsäädäntö lisää vastuita entisestään, ja uudenlaiset riskitkin tuovat omat haasteensa. Kiristyvä kansainvälinen tilanne on monissa kiinteistöissä lisännyt mielenkiintoa väestönsuojien tarkastamiseen ja kunnostamiseen.

PALOTURVALLISUUS ON keskeinen osa kiinteistöturvallisuutta.

”Vuosittain Suomen asunnoissa sattuu esimerkiksi 800–
1 000 keittiöliesistä aiheutunutta tulipaloa. Valvomaton ruoanlaitto
on suurin yksittäinen syy kodeissa syttyviin tulipaloihin”,
kertoo paloturvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestö ry:stä (SPEK).

Monesti liedet unohtuvat päälle käytön jälkeen, jolloin
ne saattavat korventaa ja sytyttää vaikkapa lähistöllä olevia
papereita. Toisaalta lapset tai eläimet saattavat epähuomiossa
kääntää liesikytkimiä.

”Liesissä on eroja, ja saatavissa on erilaisia turvallisuutta
parantavia ominaisuuksia ja laitteita, kuten induktioliesiä tai
yksinkertaisimmillaan lapsilukkoja ja liesivahteja”, Lehto muistuttaa.

”Syttyviä materiaaleja ei ylipäätään pitäisi säilyttää lieden
välittömässä läheisyydessä. Pienilläkin asioilla voidaan vaikuttaa
liesien ja kotien paloturvallisuuteen.”

Keittiöistä syttyvät palot aiheuttavat lähes kolmasosan kaikista
asuinrakennuspaloista. Yleensä asunnon palovaroitinta
ei kuitenkaan suositella asennettavaksi keittiöön, koska tavallinenkin
ruoanlaitto saattaisi helposti aiheuttaa vääriä hälytyksiä.

hälytyksiä.
”Varoitin tunnistaa palon hyvin riittävältä läheisyydeltä,
keittiön ulkopuoleltakin.”

Akkujen lataaminen voi lisätä paloriskiä

Viime aikoina yhä yleisemmäksi kiinteistöjen paloriskiksi ovat
nousseet myös sähkölaitteiden akut, jotka esimerkiksi latauksen
aikana saattavat ylikuumentua ja syttyä palamaan.

”Nykyisin ladattavia akkuja on hyvinkin monenlaisissa
sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Akkujen lataamisessa tulisi
noudattaa valmistajan ohjeita ja käyttää vain oikeanlaisia
latureita”, korostaa Lehto.

”On myös pohdittava, missä akkuja voidaan ladata. Ei
ainakaan poistumisteiden varrella, kuten asunnon eteisessä,
vaan tilassa, jossa lataus tapahtuu valvotusti. Lähettyvillä ei
myöskään saisi olla palavia materiaaleja, joista voisi aiheutua
välillisiä paloja.”

Varsinkin litium-akkujen palot ovat hankalasti sammutettavia.


KUVA: SUOMEN PELASTUSNEUVONTA OY

”Akkupalo ei ole helposti tukahdutettavissa sammutuspeitteellä,
koska palossa itsessään muodostuu kemiallisesti tulipalon
tarvitsemaa happea. Peittäminen voi kuitenkin hidastaa
paloa ainakin sen verran, että asukkaat ehtivät ulos huoneistosta”,
Lehto toteaa.

Myöskään käsisammuttimet eivät välttämättä tehoa akkupaloihin,
mutta niillä pystyy kuitenkin sammuttamaan välillisiä
paloja akun ympäriltä.

”Akkujen käyttö yleistyy, mutta onneksi niiden riskejä
ymmärretään entistä paremmin.”

Sen sijaan yksi ongelma on, että monissa kiinteistöissä ja
huoneistoissa ei vieläkään ole lain edellyttämiä toimintakunnossa
olevia palovaroittimia. Ne auttaisivat asukasta reagoimaan
kaikenlaisiin palotilanteisiin.

”Lisäksi palovaroittimien huoltoa ja ylläpitoa laiminlyödään.
Monien tulipalojen jälkeen on todettu, että varoitin ei
ollut toiminut, koska esimerkiksi sen paristo oli kulunut loppuun”,
ihmettelee Lehto.

Myös iältään vanhat palovaroittimet voivat jossakin vaiheessa
tulla epäluotettaviksi, joten sellaiset kannattaa vaihtaa
uudempiin. Ikä vaikuttaa eri tavoin varoittimen herkkyyteen ja
siten toiminta-aikaan.

”Parhaillaan on vireillä lakimuutos, jolla vastuu palovaroittimien
ylläpidosta siirretään vahvemmin taloyhtiöille,
mutta edelleen jokaiselle asukkaalle jää huolehtimisvelvollisuus. Lakiuudistus olisi näillä näkymin tulossa voimaan vuoden
2026 alussa”, Lehto mainitsee.

”Keittiöistä
syttyvät palot
aiheuttavat lähes
kolmasosan kaikista
asuinrakennuspaloista.


KUVA: SUOMEN PELASTUSNEUVONTA OY

Väestönsuojat kuntoon

Uusissa rakennuksissa on yhä enemmän automaattista savunpoistoa
ja muuta uudenlaista tekniikkaa.

”Kiinteistöturvallisuus onkin yleisesti ottaen parantunut vuosien
mittaan”, kertoo Suomen Pelastusneuvonta Oy:n turvallisuusasiantuntija
Hannu Kangastie.

Nykyisin kiinteistöturvallisuuteen kiinnitetään hänen
mukaansa entistä tiiviimmin huomiota. Myös valvonta ja lainsäädäntö
ovat ajan myötä kehittyneet.

”Vaikkapa väestönsuojiin ja pelastussuunitelmiin on kiinteistössä
herännyt uutta mielenkiintoa Euroopassa riehuvan
sodan takia. Suojat halutaan taas käyttökuntoon.”

”Aiemmin väestönsuojeluasioita ei ehkä monissa kiinteistöissä
ole pohdittu paljonkaan, mutta nyt pohditaan”, Kangastie
arvioi.

Vaikka väestönsuojia olisi kiinteistöissä laiminlyöty, suojat
yleensä saadaan valmiuteen pienillä korjauksilla.

”Joskus ehkä tarvitaan uusia puhaltimia tai muita varaosia,
mutta väestönsuojien tekniikka on suhteellisen yksinkertaista”,
vakuuttaa Kangastie.

Lain mukaan väestönsuoja on saatava tarvittaessa käyttöön
72 tunnissa, vaikka siitä olisi tehty harrastetila tai kellarivarasto
verkkokomeroineen – kuten monessa kiinteistössä
onkin ollut asianlaita.

”Taloyhtiön olisi hyvä valita väestönsuojavastaava, joskin
vapaaehtoisia tähän tehtävään on monesti ollut vaikea löytää.
Viime kädessä väestönsuoja-asiat ovat taloyhtiön hallituksen
vastuulla”, Kangastie toteaa.

”Olisi parasta, jos kiinteistössä olisi omasta takaa väestönsuojeluosaamista
jos jokin nopea tilanne tulee päälle. Sellaisessa
vaaratilanteessa mikään ulkopuolinen taho ei ehdi hoitaa
kaikkia suojia kuntoon.”

Pelastusalan konsulttiyritykset tarjoavat monesti väestönsuojien
käyttökoulutusta muun muassa taloyhtiöiden hallitusten
jäsenille ja turvallisuusvastaaville.


KUVA: SUOMEN PELASTUSNEUVONTA OY

Turvaa pihateille ja ullakkotiloihin

Yksi osa kiinteistöturvallisuutta on pelastusteiden käyttökelpoisuus.

Pelastusyksiköiden pääsy kiinteistölle on talviaikaankin
varmistettava aurauksella ja hiekoituksella. Liukkaat piha-alueet
ja katoilta putoavat lumi- tai jääkuormat ovat muutenkin
vaarallisia. Ne saattavat aiheuttaa asukkaille tai ulkopuolisille
tapaturmia, joista taloyhtiö voi pahimmissa tapauksissa joutua
maksamaan jopa miljoonakorvauksia.

”Usein kattolumien pudotukset onkin ulkoistettu huoltofirmoille.
Aina jonkun on kannettava vastuu”, Kangastie huomauttaa.

”Liikekiinteistöissä taas on valitettavan yleistä, että paloovia
on kiilattu auki, kun on tarvetta liikutella tavaraa paikasta toiseen. Avoimet palo-ovet ovat riskitekijä, koska ne eivät
pysäytä palon ja myrkyllisten savukaasujen etenemistä.”

”Kiinteistön
lakisääteisellä
vastuulla on pitää turvalaitteet
toimintakunnossa.

”Vanhoissa rivitalokiinteistöissä saattaa taas olla avoimia
yläpohjatiloja. Tällaiset yläpohjat olisi osastoitava vesikattoon
asti, jotta mahdollinen tulipalo ei leviäisi ullakon kautta koko
rivitalon pituudelle.”

Sammuttimet valmiuteen

Jos kiinteistössä on sprinklerityyppinen sammutusjärjestelmä,
se hidastaa palon kehittymistä. Puukerrostaloissa rakentamismääräyksetkin
edellyttävät sprinklerien asentamista.

Myös jauhe- ja nestesammuttimet ovat hyödyllisiä alkavan
palon saamiseksi kuriin.

”Ainakin porraskäytävissä ja muissa yleisissä tiloissa olisi
syytä olla nestesammuttimia. Ne ovat monesti parempia kuin
jauhesammuttimet, joiden laukaisemisesta aiheutuu helposti
oheisvahinkoja ja lisäsiivousta. Nestesammuttimella vahingot
jäävät pienemmiksi myös mahdollisissa ilkivaltatapauksissa”,
Kangastie suosittelee.

Sammuttimet on pidettävä toimintavalmiudessa ja tarkastettava
parin vuoden väliajoin.

”Kiinteistön lakisääteisellä vastuulla on pitää turvalaitteet
toimintakunnossa”, Kangastie tähdentää.

”Myös savunpoistojärjestelmät vaativat tarkastuksia ja
määräaikaisia testauksia.”

”Valmistajien ohjeissa määritetään laitteille sopivat kunnossapito-
ohjelmat. Tyypillisesti kiinteistön savunpoistolaitteistosta
testataan vuosittain vähintään 20 prosenttia ja kaikki savunpoistolaitteet
olisi testattava vähintään kerran viiden vuoden
aikajaksolla.”

Laitteiden on tarvittaessa toimittava myös ilman verkkovirtaa,
koska tulipalo voi katkaista sähköt.

Kangastie myös korostaa, että porraskäytävissä ei missään
tapauksessa saa varastoida lastenvaunuja tai muuta ylimääräistä
palokuormaa.

”Irtoesineet houkuttavat tuhopolttajia. Pienikin palo voi
aiheuttaa paljon savua, joka nopeasti täyttää koko porrashuoneen.
Savuiseen porraskäytävään ei pidä mennä, koska savukaasut
ovat tappavia.”

”Turvallisuutta kiinteistöissä olisi tarkasteltava kokonaisuutena.
Palo- ja poistumisturvassa tarvitaan ammattiosaamista,
mutta kyllä kiinteistön käyttäjien omatoiminen riskien tunnistaminen
ja oikeat toimintaohjeet auttavat jo pitkälle”, Kangastie
muistuttaa.

Teksti: Ari Mononen

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Tulisijan valinta- ja käyttöopas 2025

RILin tulisijaopas antaa riippumatonta tietoa tulisijan ja savupiipun valintaan ja käyttöön. Opas on ladattavissa veloituksetta RILin Kirjakaupasta ja linkkiä saa jakaa

Palontorjunta vaatii eristeeltä paljon

Taloyhtiöt ja isännöitsijät priorisoivat paloturvallisuuden korkealle Suomessa. Saint-Gobain Finlandin teknisten eristeiden asiakkuuspäällikkö Joni Kovanen toteaa, että kiinteistönomistajien kiinnostus teknisten eristeiden omaisuuksien

PAROC CGL 20 -järjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu kellarikattojen eristämiseen Etsitkö helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua kellarien tai autohallien kattojen eristämiseen, joka on myös visuaalisesti houkutteleva? PAROC CGL

Valaistuksen uudistaminen taloyhtiöissä

Valaistuksen merkitys taloyhtiöissä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään käytännöllisyyteen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus parantaa turvallisuutta, lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja voi

Telineen tilaajan vastuut

Kun katson ajassa taaksepäin noin 15 vuotta tullessani itse telineasentajaksi, on tähän päivään mennessä telinerakentamisen laatu kehittynyt ja työn arvostus noussut.

Talvi tulee joka vuosi

Valmistaudu talven tuloon näillä neuvoilla! Talvi tulee Suomeen joka vuosi yhtä varmasti. Niinpä jokaisen taloyhtiön on hyvä valmistautua talveen viimeistään sisälämmityskauden