Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kohti korjausrakentamisen kasvua – LVI-alan tekijät valmiina

Kolumni by Mika Hokkanen, LVI-TU ry

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva korjausrakentamisen strategia ja sen nopean täytäntöönpanon tarvetta tukevat rakennusalan toimijoiden kannanotot eivät ole kaikuneet kuuroille korville. Korjausrakentamisessa nähtiin positiivista kasvua jo ennen pandemian iskemistä. Pitkittyneiden koronarajoitusten seurauksena suuri osa muun muassa taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on kuitenkin edelleen aloittamatta.

ASUNTOJA KORJATTIIN Suomessa 6,4 miljardilla eurolla
vuonna 2020. Korjauksiin käytetty rahamäärä kasvoi 6,2
prosenttia edellisvuodesta. Kasvu kohdistuu erityisesti rivi-,
omakoti- ja paritalojen korjauksiin. Potista kului 2,4 miljardia
euroa kerrostalojen korjauksiin. Taloyhtiöiden korjausosuudessa
näkyy poikkeusolojen vaikutus. Päätösten tekeminen
suunnittelun ja hankkeiden aloituksista jäi lepäämään,
kun epävarmuus kalvoi taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita.
Epävarmuuden tilanne yhteiskunnassamme ei epidemian
osalta ole vielä ohi, mutta korjaamisen osalta emme voi enää
odottaa.

Korjausrakentamisen kasvupotentiaalista huolimatta on
huolestuttavaa, että kiihtyvälläkään tahdilla ei tulla pysymään
aikataulussa, jolla turvattaisiin valtiovallan asettamat kestävän
kehityksen ja energiatehokuuden tavoitteet ja vaatimukset.
Korjausrakentamisen määrän tulisi lähitulevaisuudessa vähintään
tuplaantua. Pandemia on toiminut väliaikaisena jarruna,
mutta enää välttämättömiä korjaustoimenpiteitä ei voida siirtää
tulevaisuuteen. Taloyhtiöillä on hyvin tiedossa, että korjaaminen
pystytään toteuttamaan täysin terveysturvallisesti. Nyt
on vaan aika pistää toimeksi.

Tukia ja kannustimiakin löytyy. ARA myöntää energia-avustuksia
asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin
vuosina 2020–2022. Hakemuksia on vielä
mahdollista tehdä ja määrärahan loppuessa hakemukset jäävät
odottamaan mahdollista lisämäärärahaa tai seuraavan
vuoden määrärahaa. Olennaista on, että taloyhtiöiden päätöksentekijät
ovat kattavasti tietoisia tästä mahdollisuudesta ja
myös laajamittaisesti sitä pyrkivät hyödyntämään.

Valtiovarainministeriön syksyn budjettiehdotus jätti korjausrakentamista
koskevan kotitalousvähennyksen ennalleen. Harmillinen
linjaus, sillä juuri asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustöitä
olisi tärkeä tukea. Korotus kannustaisi kiinteistön omistajia
teettämään ammattilaisilla tarpeellisia talon viemäröintiin,
lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja rakenteisiin liittyviä huoltotöitä
ja korjauksia. Tämä valtiovallan luoma kannustin on olennainen
työllisyyden edistämiskeino, sillä juuri paikalliset, pienet
yritykset tekevät kotitalouksille huoltoja ja korjauksia.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen
tukema korjausmarkkinan kasvu kannustaisi perustamaan
uusia yrityksiä, mikä puolestaan kasvattaisi verokertymää.
Remonttipalvelujenkin tarjonta lisääntyisi ja helpottaisi oikean
ammattilaisen löytymistä.

Asukkaan kannustin huolehtia omaisuudestaan ei pitäisi
olla kiinni asumismuodosta. Nykytilanne hidastaa taloyhtiön
korjaustoimia ja asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan
omakotiasujiin nähden. Todellinen täsmäase rakennetusta
ympäristöstä
aiheutuvien päästöjen vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden
toteutumiseen on kotitalousvähennyksen korottaminen
ja ulottaminen myös taloyhtiöiden tilaamiin korjauksiin.

Laitetaan korjaushankkeet käyntiin – tekijät ovat valmiina.

Mika Hokkanen
Toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Lämmityksen tulevaisuus on uusiutuvissa polttoaineissa

Kokonaisvaltainen lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja hallinta varmistavat järjestelmän optimaalisen toiminnan. Eri lämmitysmuotoja yhdistelevä hybriditoteutus on kustannustehokas ja huoltovarma ratkaisu. Uudet uusiutuvat polttoaineet

Energiaremontti polttelee taloyhtiöissä

Energiakriisi toi energiatehokkuusremontit ryminällä taloyhtiöiden agendalle. Isännöintiliiton helmikuinen Energiabarometri kertoo – eikä aivan yllättäen – että yhä useammassa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden

Putkiremontti kannattaa käynnistää ajoissa

Putkien sisäpuoliset korjausmenetelmät ovat nousseet perinteisen putkiremontin kilpailijoiksi. Eri menetelmistä voi yhdistellä taloyhtiön tarpeisiin sopivan kokonaisuuden. Kustannustason nousu ja rahoitusvaikeudet hidastavat

Hiljaiseen viemäröintiin Master 3 Plus

Kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakentaessa tulee kiinnittää huomiota moniin seikkoihin, jotta kiinteistö palvelee tulevaa käyttötarkoitustaan, ja jotta valmiin kiinteistön käyttömukavuus vastaa nykypäivän

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja