Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Kuvio on suoraviivainen. Mitä kokeneempi osaaja, sitä vaikeampi hänet on tavoittaa.

Hakemusten puutteesta työnantajat eivät kuitenkaan kärsi. Moneen tehtävään niitä tulee runsaasti. Ongelma on toinen: hakemusten joukosta on työlästä löytää se osaaminen, jota haettiin.

Hakemus kertoo hakijan kiinnostuksesta ja osaamisesta aiempaa vähemmän. Tekoäly on tehnyt hakemuksen laatimisesta lähes vaivatonta, ja lähes puolet työnantajista tunnistaa jo paineen uudistaa hakuprosessejaan tästä syystä. Työnhakijoiden puolella muutos on ollut nopea: aktiivisista työnhakijoista tekoälyä käyttävien osuus yli kaksinkertaistui vuodessa.

Näistä havainnoista muodostuu rekrytointimarkkinan rakenteellinen pullonkaula. Hakemuksia tulee, mutta ei välttämättä niiltä ihmisiltä, joita työnantaja eniten haluaisi tavoittaa. Ne ihmiset ovat töissä. Heillä menee hyvin. He eivät ole etsimässä uutta työpaikkaa.

Kiinnostus syntyy ennen työnhakua

Työpaikkailmoitus tavoittaa ennen kaikkea ihmisen, joka on jo kiinnostunut työpaikan vaihtamisesta. Päätöstä edeltää kuitenkin vaihe, joka on työnantajan kannalta paljon ratkaisevampi ja jota pelkkä työpaikkailmoittelu tavoittaa heikosti. Se on vaihe, jossa ammattilaisen ajatus uudesta suunnasta vasta muotoutuu.

Ammattilainen ei siirry hakijaksi tiettynä aamuna. Kiinnostus syntyy vähitellen: kiinnostavasta yrityksestä, alan kehityssuunnasta, tehtävästä, jollaista ei ollut tullut ajatelleeksi. Kun päätös lopulta syntyy, hakukanava on vain viimeinen tekninen askel. Vaikuttamisen paikka on ollut kuukausia aiemmin.

Oman alan mediaa ammattilainen seuraa myös silloin, kun hän ei etsi työpaikkaa. Uudet teknologiat, toimintatavat, yritykset ja ihmiset kertovat, mihin ala on menossa ja millaista osaamista siellä jatkossa tarvitaan. Se ei ole työnhakua vaan ammatillista perustyötä, ja juuri siksi se tavoittaa myös ne, joilla ajatusta vaihtamisesta ei vielä ole.

Vetovoima rakentuu toimialan sisällä

Taloustutkimuksen tuoreessa vertailussa Suomen houkuttelevimpien työnantajien kärkeen nousivat vahvat kuluttajabrändit. Harva B2B-toimialojen työnantaja kilpailee näkyvyydestä samalla kentällä, eikä siihen ole tarvetta. Vetovoima rakentuu oman alan sisällä, niiden ihmisten keskuudessa, jotka tuntevat alan ja osaavat arvioida työn sisällön.

Tästä lähtökohdasta rakennettiin B2B Talent.

B2B Talent tuo avoimet tehtävät ja työnantajat osaksi PubliCon ammattimedioiden sisältöä: uutiskirjeisiin, verkkosivuille ja sosiaalisen median kanaviin. Kiinnostava tehtävä tulee siis vastaan oman alan sisällön ohessa, ilman että lukijan on täytynyt lähteä sitä etsimään.

Yksi rajaus on tehty tietoisesti. B2B Talent ei ota vastaan hakemuksia eikä toimi rekrytointijärjestelmänä. Kiinnostunut osaaja ohjataan suoraan työnantajan omalle hakusivulle, jossa työnantaja hallitsee itse hakijakokemusta ja sitä kuvaa, joka yrityksestä työnantajana syntyy.

Urasivu ratkaisee lopun

Tähän liittyy tutkimuksen epämukavin havainto. Kun työnantajilta kysyttiin, mitkä työnantajabrändin osa-alueet toteutuvat heillä heikoimmin, kärkeen nousi urasivujen selkeys ja kiinnostavuus. Lähes kolmannes arvioi sen toteutuvan heikosti tai ei lainkaan. Urasivu on paikka, jossa kiinnostus joko syvenee tai katkeaa. Kyse ei ole sen ulkoasusta, vaan siitä, välittyykö sieltä selkeä kuva tehtävästä ja työnantajasta.

Sama pätee laajemminkin. Vain kuusi prosenttia työnantajista pitää oman työnantajabrändinsä johtamista erinomaisena, ja suurin yksittäinen ryhmä, 41 prosenttia, sijoittaa itsensä neutraalille tasolle. Se on toisaalta huono uutinen ja toisaalta hyvä. Kun useimmat ovat keskitasoa, erottuminen ei vaadi suurta budjettia vaan johdonmukaisuutta ja oikean yleisön tavoittamista.

Työmahdollisuuksien seuraamisen ei tarvitse alkaa vasta silloin, kun päätös vaihtamisesta on jo tehty. Kiinnostavimmat mahdollisuudet tulevat vastaan yleensä ennen sitä.

Petri Charpentier
Kirjoittaja on HR viesti -lehden päätoimittaja.

B2B Talent

Rekrytointimarkkinoinnin palvelu, joka hyödyntää PubliCon ammattimedioiden uutiskirjeitä, verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia. Toimialoina ovat henkilöstö ja johtaminen, arkkitehtuuri ja tilasuunnittelu, kiinteistö ja rakentaminen sekä teknologia ja teollisuus. Palvelu ohjaa lukijat työnantajan omalle hakusivulle. PubliCo Oy on julkaissut ammattimedioita vuodesta 1992.

b2btalent.fi


Lähteet: Kansallinen rekrytointitutkimus 2026, osat 1 ja 3 (Duunitori ja Taloustutkimus). Aineisto kerättiin 12.1.–13.2.2026, vastaajia 360, joista 44 prosenttia yli 500 henkeä työllistävistä organisaatioista. Työnhakijoiden tekoälyn käyttöä koskevat tiedot Duunitorin Työnhaku Suomessa 2025 -tutkimuksesta ja työnantajien houkuttelevuutta koskevat tiedot Taloustutkimuksen Suomen houkuttelevimmat työnantajat 2026 -tutkimuksesta.

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

FinnBuild 2026 kokosi rakennus- ja kiinteistöalan yhteen

FinnBuild 2026 toi yhteen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset sekä alan yritykset ja asiantuntijat. Tapahtumassa esiteltiin rakentamisen, talotekniikan ja kiinteistöalan ajankohtaisia ratkaisuja, mutta esiin nousivat myös alan muutos, digitalisaatio ja kestävän rakentamisen merkitys.

Rakennusalan ammattilaiset kokoontuivat positiivisissa tunnelmissa FinnBuildissa

Rakennus- ja talotekniikka-alan ammattilaiset kokoontuivat sankoin joukoin 29.9.–1.10.  FinnBuildissa Helsingin Messukeskuksessa. Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Positiiviset taloussignaalit saivat myös opiskelijat ja työnhakijat liikkeelle tapahtuman avauspäivänä. FinnBuildissä vieraili yli 15 000 kävijää tutustumassa alan uutuustuotteisiin ja palveluihin. 

RaksaBarometri: Asuntorakentamisen hiljentyminen toi uusia kilpailijoita talotekniikkaan

Talotekniikan markkina on säilynyt monia rakentamisen segmenttejä vakaampana, mutta kilpailu on kiristynyt. RaksaBarometri 2026 -tutkimuksessa 32 prosenttia talotekniikkayrityksistä raportoi kannattavuutensa parantuneen viimeisen 12 kuukauden aikana, 32 prosenttia sen pysyneen ennallaan ja 36 prosenttia heikentyneen. Syventävissä yrityshaastatteluissa asuntorakentamisen hiljentyminen näkyi uusien kilpailijoiden tulona talotekniikan ja korjausrakentamisen markkinoille.

Pätevyyksien tulkintaohje ilmestynyt

RIL 278-2026 Lakisääteisten suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien tulkintaohje on laadittu tukemaan rakentamisluvanvaraiseen rakentamiseen liittyvien suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien yhtenäistä soveltamista. Ohje tukee pätevyyksiä myöntäviä toimielimiä sekä suunnittelijoita ja työnjohtajia pätevyyksien hakemisessa ja arvioinnissa.

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

FinnBuild 26 ohjelma pureutuu rakentamisen murrokseen – miten rakennusala vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden haasteisiin

Rakennusala elää voimakasta murrosta, jota vauhdittavat tekoäly, energiasiirtymä ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset. Syksyn FinnBuild-messuilla katse käännetään ratkaisuihin: ohjelma tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan alan kehityksestä ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten rakentaminen uudistuu kohti kestävämpää ja tehokkaampaa toimintaa.

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Aurinkovoimaa järkevästi julkisivuremontin yhteydessä

Peruskorjaus tarjoaa kiinteistönomistajalle mahdollisuuden parantaa energiatehokkuutta monella tasolla. Lisäeristyksen ja uuden julkisivun lisäksi rakennukseen voidaan samalla integroida aurinkopaneeleita, jotka pienentävät energiakustannuksia

Modernin märkätilan anatomia

Suunnittelua kestävällä otteella Kylpyhuoneet ja märkätilat ovat 2020-luvulla siirtyneet kodin teknisistä välttämättömyyksistä kokonaisvaltaisiksi hyvinvointitiloiksi. Suunnittelun näkökulmasta ne ovat paikkoja, joissa yhdistyvät

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien