Teksti: Mika Hokkanen
Rakennusalan haastava suhdannetilanne on ollut syksyn julkisen keskustelun vakioaihe. Asuntoaloitusten määrän ennustetaan tippuvan tänä vuonna sotien jälkeiselle tasolle ja ensi vuodesta odotetaan erittäin laihaa. Syksyllä julkistetun talotekniikka-alan suhdannekyselyn tulokset olivat odotetusti erittäin mollivoittoiset. Hallituksen budjettiriihen antikin korjausrakentamisen osalta jäi ohueksi. Tämä on erityisen valitettavaa suhdannetilanteessa, jossa taloyhtiöt kamppailevat kohonneiden asumiskustannusten ja korjaushankkeiden aloitusten kanssa.
Hallituksen budjettiriihessä päätettiin uudistaa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta koskeva lainsäädäntö. Uudistustyö on toki kannatettavaa, mutta hallitus oli omassakin arviossaan kuitenkin sitä mieltä, että lakiuudistus tukee rakennusalan toimintaedellytyksiä vasta keskipitkällä aikavälillä.
On sangen valitettavaa, ettei nopeavaikutteisempia lääkkeitä korjausrakentamisen kiihdyttämiseen saatu hallituksen budjettiriihessä päätettyä. Tulos jäi tältä osin laihaksi. Nopeasti toteutettavissa oleva keino on sekä kasvattaa kotitalousvähennyksen määrää että ulottaa sen käyttö taloyhtiöiden tilaamiin saneerauksiin. On selvää, että asukkaille tarjottavat kannustimet saneeraustoimenpiteiden käynnistämiseksi eivät voi olla riippuvaisia valitusta asumismuodosta. Tässä suhdannetilanteessa taloyhtiöiden korjaustoimia pitää kiihdyttää ja asettaa osakkaat samalle viivalle omakotiasujien kanssa. Tukimuodon laajentamisen ”teknisellä” vaikeudella on aikaisemmin perusteltu sitä, ettei asia ole valtionhallinnon valmistelussa edennyt. Tämä näkemys on nyt syytä siirtää sivuun ja ryhtyä toimeen saneeraustöiden vauhdittamiseksi.
Ympäristöministeriö esitti asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista vuonna 2024, mutta asia ei harmillisesti edennyt budjettiriihessä maaliin. Tässäkin asiassa korjausrakentamisen merkitys unohtui päättäjiltä. Rakennusten tarvitsemia huoltotoimenpiteitä ei taloyhtiöissä voida jättää vallitseville suhdanteille alttiiksi. EU:n lainsäädäntöelinten päästessä ratkaisuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sisällöstä – mahdollisesti jo varsin nopeallakin aikataululla – taloyhtiöihin tulee kohdistumaan jatkossa merkittäviä korjaustarpeita energiatehokkuuden parantamiseksi.
Uudistuotonnon tyrehtyminen vaikuttaa luonnollisesti asuntokauppaan ja -vuokraukseen myös vanhojen asuntojen osalta. Useimmiten asuntoja remontoidaan juuri asunnon tyhjentyessä asukasvaihdoksen yhteydessä. Iso osa näistäkin remonteista uhkaa nyt jäädä kokonaan tekemättä, ellei taloyhtiöiden asukkaita ja osakkeenomistajia kannusteta remontoimaan nykyisiä kotejaan.
Uudisrakentajat eivät voi automaattisesti siirtyä runsain joukoin korjausrakentamisen puolelle vaikeassakaan suhdannetilanteessa. Oikeiden tekijöiden on hallittava esim. linjasaneerauksen lainalaisuudet. Ja korjausrakentamisessakin tarvitaan aina työn tilaaja eli usein juuri se taloyhtiö, jonka osakkaiden kannustamiseksi välttämättömien saneeraustöiden toteuttamiseen tarvitaan hallitukselta laajamittaisempia ja ripeitä päätöksiä.
Korjausrakentamisen tukeminen jäi pahasti takamatkalle hallituksen budjettiriihessä. Rakennusalan haastava suhdannetilanne olisi edellyttänyt rohkeampia päätöksiä. On taloyhtiöiden ja pitkässä juoksussa kaikkien intressissä, että hallitus palaa vielä työpöydän ääreen korjausrakentamisen tukemisen osalta.
Mika Hokkanen
Toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
