Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Korjausrakentaminen taloyhtiöissä päätösprosessiin – ja takaisin maan hallituksen työpöydälle

Teksti: Mika Hokkanen

Rakennusalan haastava suhdannetilanne on ollut syksyn julkisen keskustelun vakioaihe. Asuntoaloitusten määrän ennustetaan tippuvan tänä vuonna sotien jälkeiselle tasolle ja ensi vuodesta odotetaan erittäin laihaa. Syksyllä julkistetun talotekniikka-alan suhdannekyselyn tulokset olivat odotetusti erittäin mollivoittoiset. Hallituksen budjettiriihen antikin korjausrakentamisen osalta jäi ohueksi. Tämä on erityisen valitettavaa suhdannetilanteessa, jossa taloyhtiöt kamppailevat kohonneiden asumiskustannusten ja korjaushankkeiden aloitusten kanssa.

Hallituksen budjettiriihessä päätettiin uudistaa asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta koskeva lainsäädäntö. Uudistustyö on toki kannatettavaa, mutta hallitus oli omassakin arviossaan kuitenkin sitä mieltä, että lakiuudistus tukee rakennusalan toimintaedellytyksiä vasta keskipitkällä aikavälillä.

On sangen valitettavaa, ettei nopeavaikutteisempia lääkkeitä korjausrakentamisen kiihdyttämiseen saatu hallituksen budjettiriihessä päätettyä. Tulos jäi tältä osin laihaksi. Nopeasti toteutettavissa oleva keino on sekä kasvattaa kotitalousvähennyksen määrää että ulottaa sen käyttö taloyhtiöiden tilaamiin saneerauksiin. On selvää, että asukkaille tarjottavat kannustimet saneeraustoimenpiteiden käynnistämiseksi eivät voi olla riippuvaisia valitusta asumismuodosta. Tässä suhdannetilanteessa taloyhtiöiden korjaustoimia pitää kiihdyttää ja asettaa osakkaat samalle viivalle omakotiasujien kanssa. Tukimuodon laajentamisen ”teknisellä” vaikeudella on aikaisemmin perusteltu sitä, ettei asia ole valtionhallinnon valmistelussa edennyt. Tämä näkemys on nyt syytä siirtää sivuun ja ryhtyä toimeen saneeraustöiden vauhdittamiseksi.

Ympäristöministeriö esitti asuinrakennusten energia-avustusten jatkamista vuonna 2024, mutta asia ei harmillisesti edennyt budjettiriihessä maaliin. Tässäkin asiassa korjausrakentamisen merkitys unohtui päättäjiltä. Rakennusten tarvitsemia huoltotoimenpiteitä ei taloyhtiöissä voida jättää vallitseville suhdanteille alttiiksi. EU:n lainsäädäntöelinten päästessä ratkaisuun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sisällöstä – mahdollisesti jo varsin nopeallakin aikataululla – taloyhtiöihin tulee kohdistumaan jatkossa merkittäviä korjaustarpeita energiatehokkuuden parantamiseksi.

Uudistuotonnon tyrehtyminen vaikuttaa luonnollisesti asuntokauppaan ja -vuokraukseen myös vanhojen asuntojen osalta. Useimmiten asuntoja remontoidaan juuri asunnon tyhjentyessä asukasvaihdoksen yhteydessä. Iso osa näistäkin remonteista uhkaa nyt jäädä kokonaan tekemättä, ellei taloyhtiöiden asukkaita ja osakkeenomistajia kannusteta remontoimaan nykyisiä kotejaan.

Uudisrakentajat eivät voi automaattisesti siirtyä runsain joukoin korjausrakentamisen puolelle vaikeassakaan suhdannetilanteessa. Oikeiden tekijöiden on hallittava esim. linjasaneerauksen lainalaisuudet. Ja korjausrakentamisessakin tarvitaan aina työn tilaaja eli usein juuri se taloyhtiö, jonka osakkaiden kannustamiseksi välttämättömien saneeraustöiden toteuttamiseen tarvitaan hallitukselta laajamittaisempia ja ripeitä päätöksiä.

Korjausrakentamisen tukeminen jäi pahasti takamatkalle hallituksen budjettiriihessä. Rakennusalan haastava suhdannetilanne olisi edellyttänyt rohkeampia päätöksiä. On taloyhtiöiden ja pitkässä juoksussa kaikkien intressissä, että hallitus palaa vielä työpöydän ääreen korjausrakentamisen tukemisen osalta.

Mika Hokkanen
Toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla