Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Korona sähköisti sisäilmakeskustelun

Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) on tuonut uudenlaista kierrettä keskusteluun sisäilman
turvallisuudesta. Nyt kun suomalaiset odottavat viruksen toista aaltoa, on hyvä kerrata mitä
THL on aihepiiristä lausunut.

THL muistuttaa, että koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut
henkilö yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa korona voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos
sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.

Kun henkilö yskii tai aivastaa, voi suurempien pisaroiden lisäksi syntyä myös hyvin pieniä
pisaroita, jotka voivat jäädä hetkeksi ilmaan aerosolimuodossa. Tämä ilmavälitteisen tartunnan
riski on kuitenkin nykytiedolla vähäinen.

Hyvin toimiva, riittävä ja jatkuva ilmanvaihto on tärkeä tekijä mahdollisten sisäilmassa
olevien epäpuhtauksien poistamisessa. Hyvän ilmanlaadun takaamiseksi ilmansuodattimien
normaalista vaihtovälistä on pidettävä kiinni. Sen sijaan ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ei
ole tämänhetkisen tiedon mukaan merkitystä koronaviruksen leviämisessä tai sen rajoittamisessa,
sillä pienet hiukkaset kulkevat ilman mukana, joten ne eivät tartu kanavien pintoihin.

THL:n mukaan ilmanpuhdistin voi soveltua virusten vähentämiseen sisäilmasta, kunhan
huomioidaan tähän soveltuvat puhdistustekniikat, laitteiden huolto sekä laitteiden asettelu
puhdistettavassa tilassa.

Esimerkiksi mekaaninen suodatus (HEPA ja ULPA-suodattimet) ja adsorptio (esim.
aktiivihiilisuodatin) poistavat tutkimusten mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin
luetellaan. Näissä tekniikoissa ei myöskään synny haitallisia sekundääriepäpuhtauksia.

Vastaavasti UV-säteilyä käytetään yleisesti virusten tuhoamiseen laboratorioissa,
elintarviketeollisuudessa ja leikkaussaleissa. Tekniikassa on kuitenkin otettava huomioon siinä
syntyvät sekundääriepäpuhtaudet, kuten otsoni, jolla on tutkimusten mukaan havaittu haitallisia
terveysvaikutuksia. Myös fotokatalyyttistä oksidaatiota ja plasma-menetelmää käytetään virusten
tuhoamiseen, mutta näissäkin tekniikoissa syntyy sekundääriepäpuhtauksina mm. formaldehydiä,
asetaldehydiä, typenoksideja ja otsonia.

Sitten on vielä olemassa sähköinen suodatus, joka soveltuu hiukkasmaisten epäpuhtauksien,
kuten virusten poistoon, mutta käytettäessä voi syntyä haitallisia varattuja partikkeleita,
ultrapieniä hiukkasia ja otsonia. Mikäli kyseessä on yhdistelmätekniikka eli edellä lueteltujen
tekniikoiden lisäksi laitteessa on mekaaninen suodatus ja adsorptio, voi laite poistaa
sivutuotteina syntyneet epäpuhtaudet.

THL:n mukaan ionisaattorit eli ionisoivat laitteet eivät sen sijaan sovi virusten torjuntaan, sillä
ne perustuvat varattujen ionien levittämiseen ilmaan ja niiden sitoutumisesta hiukkasiin eli tässä
tapauksessa virukseen, jolloin viruksista tulee varautuneita. Varautuneet virukset voivat kiinnittyä
pintoihin kuten seiniin, lattioihin ja huonekaluihin.

Mikäli ilmanpuhdistinta käytetään, sen sijoittamisessa tilaan on oltava erittäin huolellinen.

On varmistettava, että laite ei puhalla ”likaisesta puhtaaseen päin”, jotta epäpuhtauksia, kuten
viruksia ei levitetä huoneessa. Myös mahdolliset katvealueet, joihin ilmanpuhdistin ei yllä,
tulee huomioida riittävällä laitteiden määrällä ja oikealla asettelulla. Laitteiden huollosta ja
puhdistuksesta (esimerkiksi suodattimien riittävä vaihtoväli) tulee huolehtia.

LVI-alalla ollaankin huolissaan siitä, että tuleeko ”kalustoa” huollettua tarpeeksi kriisin
kynsissä. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry on huomauttanut, että huoltamatta jäävistä
talotekniikkajärjestelmistä johtuvat sisäilman laadun ongelmat nousevat väistämättä riskiksi.
Huoltojen laiminlyömisellä on sisäilman laadun heikkenemisen lisäksi suuri vaikutus myös
järjestelmien energiatehokkuuteen ja niiden käyttökustannuksiin.

Petri Charpentier

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Tervetuloa hissiin

HISSI ON “käyntikortti” taloon kuten eteinen kotiin. Kokemuksella, jonka se antaa tulijalle, on merkitystä kiinteistön tai yrityksen imagolle. Kun vieras viritetään

Hölmö ei pyydä, mutta viisas vaatii

Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä,

Hitas arpajaiset – etua onnekkaille

onko aika purkaa koko järjestelmä? HELSINGISSÄ KEHITETYN Hitas järjestelmän tavoitteet olivat ylevät – halu tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen sääntelemällä hinnanmuodostusta ja