Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Kotitalousvähennys on laajennettava taloyhtiöille

Kirjoittaja: Simon Elo

Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakennusalan työllisyys kasvoi nousukaudella parhaimmillaan 200 000 työlliseen, mutta viime vuosien taantuman aikana työllisyys on pudonnut alle edellisen nousukauden alun, 160 000 työlliseen. Rakennusalan syvä työttömyys tarkoittaa, että Suomen hallitus ei pysty saavuttamaan talous- ja työllisyystavoitteitaan. Hallituksella on kuitenkin käytettävissään keinoja, joilla voidaan tukea rakennus- ja talotekniikka-aloja uuteen nousuun.

Vaikeaan suhdannetilanteeseen voidaan vastata parhaiten kahdella keinolla: Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottamisella sekä laajentamisella taloyhtiöiden osakkaille. Keskityn tässä kirjoituksessa perustelemaan jälkimmäistä esitystä, mutta tarkastelen ensin kotitalousvähennyksen käyttöä.

Verohallinnon mukaan vuonna 2023 kotitalousvähennystä käytti 504 000 tulonsaajaa. Suurin hyöty kotitalousvähennyksestä on kohdistunut pieni- ja keskituloisille. Yli puolet heistä ansaitsi alle 50 000 euroa vuodessa. Yli 100 000 euroa ansainneita suomalaisia oli noin 12 prosenttia, ja heidän osuutensa kotitalousvähennystä käyttäneistä oli vain 16,3 prosenttia. Vuonna 2023 kotitalousvähennyksellä ostetun työn arvo oli 1,38 miljardia euroa.

Voi perustellusti todeta, että hallituksen toteuttama kotitalousvähennyksen leikkaaminen on kansantalouden dynamiikan kannalta virhe, joka on syytä korjata tämän tai seuraavan hallituksen aikana.

Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa, mutta vain omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennystä remonteissa. Ihmisen asumismuodolla ei pitäisi olla merkitystä tällaisen veroedun saamisessa.

Taloyhtiön osakkaat maksavat pääsääntöisesti korjauskulut yhtiövastikkeina. Taloyhtiö voisi esimerkiksi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisi verottajan tarvitsemat tiedot teetetyn remontin työkustannuksista, remonttiyrityksen tiedot sekä osakkaan vastikeperusteinen osuus kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon. Tällä hetkellä huoneiston omistaja saa kotitalousvähennyksen vain sellaisista kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka eivät ole yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiön vastuulla.

Asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla, joten kiinteistönomistajilla ja taloyhtiöillä on paine toteuttaa korjausrakentamista. Talotekniikkaala on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille kasvattaisi korjausmarkkinan arvoa ja kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että ”kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa kehitetään ja laajennetaan”. Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit ovat asukkaan sijaan taloyhtiöiden vastuulla. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta.

Hallituksen on syytä käynnistää selvitystyö kotitalousvähennyksen laajentamisesta taloyhtiöiden teettämiin remontteihin. Selvityksessä pitäisi olla mukana valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö, sillä uudistusta on arvioitava myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvityksellä valmistauduttaisiin viisaasti seuraavan hallituskauden päätöksentekoon.

Simon Elo
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Talotekniikkaliitto

Talotekniikkaliitto on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ja
Sähkö- ja teleurakoitsijat STULin yhteisjärjestö.

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Työturvallisuus kiinteistön LVI-huollossa

Kiinteistöjen LVI-järjestelmien huolto tapahtuu usein teknisissä tiloissa, joissa työolosuhteet vaihtelevat ja riskit voivat olla moninaisia. Turvallinen työ edellyttää ammattitaitoa, ennakointia ja

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Onko taloyhtiösi vakuutusturva ajan tasalla?

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksen ajantasaisuus ja kattavuus ovat hallituksen vastuulla. Säännöllinen kilpailutus ja vakuutustarpeiden arviointi varmistavat, että suoja on riittävä ja hinta kohdallaan.

Isännöitsijöillä avainrooli korjaushankkeissa

Kirjoittaja: Mika Hokkanen Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Rahoituslaitos Nordeasta puolestaan muistutetaan

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten