Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Kuka korvaa vesivahingon asunto-osakeyhtiössä?

Kuva: 123RF

Kansallisella tasolla vesivahinkoja tapahtuu vuositasolla kymmeniä tuhansia. Korvauksia näiden osalta maksetaan yli 160 miljoonan euron edestä.

SUOMESSA ASUNTO-OSAKEYHTIÖN vastuunjaosta
säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Asunto-osakeyhtiölaissa
määritellään taloyhtiön pääsääntöinen korvausvastuu.

Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen
rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään
kunnossa vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset
järjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa
olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen
sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön
kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian
tai sen korjaamisen vuoksi.

Osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa
osakehuoneistonsa sisäosat. Osakkeenomistaja ei ole
vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, jonka voidaan katsoa
aiheutuvan tilojen käyttämisestä niiden käyttötarkoituksen
mukaisesti. Osakkeenomistajan puolestaan odotetaan
hoitavan osakehuoneistoaan huolellisesti ja toteuttavan
kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat
kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu.

Osakkeenomistajan on korvattava vahinko,
jonka perusteella hän on syypää osakeyhtiölain
tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai
huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle
osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Osakkeenomistaja maksaa huolimattomuudesta

Jos vesivahinko on aiheutettu rikkomalla asuntoosakeyhtiölain
säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä
osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä,
katsotaan vesivahinko aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei
osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.

Jos asunnon vian katsotaan olevan rakenteissa tai eristeissä,
määräytyy vastuu korjauksista asunto-osakeyhtiölain
ja taloyhtiön vastuunjakotaulukon mukaan ensisijaisesti taloyhtiölle.
Tällöin lakisääteisen korjaus- ja kuivatustoimenpiteet
korvausvastuineen kuuluvat lähtökohtaisesti taloyhtiölle.

Vakuutusyhtiöt maksavat korvausten kokonaissummasta
vain murto-osan, joten vastuuosuuksien selvittelyn myötä on
jokaisen tapauksen osalta ratkaistava myös korvattavien
summien määrä. Erityisesti asunto-osakeyhtiöissä tapahtuvien
vahinkojen yhteydessä selvitettävät asiat tuovat mukanaan
epäselvyyksiä.

Teksti: Esa Pesonen

Lähde: Legistum.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Linjasaneeraus murroksessa

Toteutusmallit laajenevat perinteisestä putkiremontista kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi Linjasaneeraus on siirtymässä teknisestä korjaustoimenpiteestä kohti strategista kiinteistön kehittämistä. Kasvava korjaustarve, kiristyvä sääntely ja uudet

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja