Kerrostalojen rakentamiseen erikoistuneen JM Suomen teettämä kysely osoittaa, että lähes kolmannes suomalaisista ei tiedä, missä heidän lähin väestönsuojansa sijaitsee. Reilut 54 prosenttia vastaajista kertoo tietävänsä suojan sijainnin, mutta noin 30 prosenttia ei tiedä ja 16 prosenttia on asiasta epävarma. Lisäksi yli 40 prosenttia vastaajista uskoo, että väestönsuoja saadaan käyttöön vaaditussa 72 tunnissa, kun taas noin 23 prosenttia ei usko tähän ja vajaat 37 prosenttia ei osaa sanoa.
Suomessa väestönsuojeluun liittyvä lainsäädäntö on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava. Yli 1 200 kerrosneliön uusissa asuinkerros- ja rivitaloissa rakentaja vastaa S1-tason väestönsuojien rakentamisesta ja pääosin myös niiden varustelusta. Taloyhtiölle jää vastuu suojan ylläpidosta ja tarvittaessa sen käyttöönotosta 72 tunnin kuluessa.
JM Suomen suunnittelupäällikkö Markus Peiposen mukaan väestönsuojat rakennetaan tyypillisesti kerrostalon kellariin, tai taloilla voi olla yhteinen suoja, jonka etäisyys saa olla enintään 500 metriä.
”Tavallisesti väestönsuojatiloja käytetään verkkokellaritiloina. Kun ne otetaan suojautumistilanteessa käyttöön, verkkoseinät puretaan ja tavarat poistetaan. Työ tehdään väestönsuojavastaavan valvonnassa asukkaiden auttaessa. Uskon, että homma hoituu nopeasti. Kolme vuorokautta on kuitenkin aika pitkä aika”, Peiponen miettii.
Rakentaja vastaa rakenteista, taloyhtiö ylläpidosta
Väestönsuojien rakentaminen tuo hankkeisiin lisäkustannuksia ja voi hidastaa rakentamisen alkuvaihetta. Peiponen kertoo, että Suomessa JM rakentaa lakisääteisesti S1-tason teräsbetonisia suojia, joiden tulee kestää räjähdyspaineet, sirpaleet sekä tarjota suoja kaasua ja säteilyä vastaan.
”Väestönsuojille on tarkat rakennusohjeet, jotka pitää ottaa huomioon suunnittelussa ja lupahakemuksissa”, Peiponen toteaa.
Kyselyn mukaan valtaosa asukkaista ei tiedä, onko heidän taloyhtiössään nimetty väestönsuojalle vastuuhenkilö. Lähes 73 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa asiasta. Peiposen mukaan suojien olemassaolo ja varustelu lisäävät kuitenkin asumisen turvallisuutta, ja tilat ovat arjessa aktiivisessa käytössä varastoina.
Väestönsuojien rakentamisvelvollisuus yli 1 200 neliömetrin asuinrakennuksiin perustuu vuoden 2011 pelastuslakiin, ja velvoite on ollut Suomessa eri muodoissaan voimassa jo vuodesta 1959 lähtien.
Stilisointi: Toimitus
Lähde: OSG Viestintä Oy ja JM Suomi Oy
