Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Lakiuudistus tuo taloyhtiöille uusia velvollisuuksia – kuka vastaa palovaroittimestasi?

Pelastuslakiin tehtiin alkuvuodesta muutoksia. Asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuu siirtyy asukkailta rakennuksen omistajille vuoden 2026 alusta lähtien.

”ENSI VUODEN jälkeen rakennuksen omistaja on velvollinen
huolehtimaan, että asunto paitsi varustetaan riittävällä
määrällä palovaroittimia, myös että palovaroittimet ovat toimintakuntoisia”,
ARE:n asiantuntija Harri Launo kertoo.

Palovaroittimia koskevan vastuun siirtyminen taloyhtiölle
parantaa jatkossa koko kiinteistön turvallisuutta. Turvallisuusja
kemikaalivirasto Tukesin mukaan yleisin syy palovaroittimen
toimimattomuuteen tulipaloissa on kunnossapidon puute.
Pelastustoimen tilastojen mukaan vuosina 2009–2018 asuinrakennusten
tulipaloista noin 16 %:ssa oli toimimaton palovaroitin.
Lakimuutoksen myötä asuntojen palovaroittimien vaihtoväli,
paristojen kesto ja käyttöikä tulevat olemaan taloyhtiön
tiedossa, eikä huoneistojen paloturvallisuus jää arvailujen
varaan.

”Kiinteistöjen
palovaroittimien
osalta on siirtymäaika
vuoden 2025 loppuun asti.

”Kiinteistöjen palovaroittimien osalta on siirtymäaika vuoden
2025 loppuun asti. Jos suunnittelua lakimuutoksen tuomien
velvoitteiden osalta ei ole taloyhtiöissä vielä aloitettu, on
nyt korkea aika aloittaa keskustelut palovaroitinhankinnoista.
Päätöksiä on tehtävä esimerkiksi siitä, minkälaiset varoittimet
huoneistoihin asennetaan. Helppo ja luotettava ratkaisu
on älykäs palovaroitin, joka ilmoittaa toimivuudesta päivittäin
Älykkääseen palovaroittimeen voi yhdistää esimerkiksi lämpötila-
ja kosteusmittaukset.”

Lähde: ARE

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta