Investointi houkuttelisi enemmän, jos siihen saisi esimerkiksi kotitalousvähennystä.
Aaalto Yliopiston insinööritieteiden professori Risto
Kososen mukaan lämpöpumput ovat kaukolämpöön nähden
erittäin kilpailukykyisiä.
"Verrattaessa lämpöpumppuja suoraan sähkölämmitykseen,
niin laitteet ovat 4–5 kertaa tehokkaampia.”
Lämpöpumpun tehokkuutta kuvataan COP-luvulla.
”Merkintä COP 4,5 tarkoittaa, että laite tuottaa 1 kilowatilla
sähkötehoa 4,5 kilowattia lämpötehoa. Kun vertaillaan
kaukolämmön hintaa sähkön hintaan, saadaan edellä mainittu
lämpökerroin”, Kosonen tarkentaa.
Miten lämpöpumppuautomaatioilla voidaan
tehdä säästöjä?
Professori sanoo, että vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa
energia tuotetaan lämpöpumpulla, sen säätö tapahtuu eri portaissa.
”Huoneessa on lattialämmityksen ja vesiradiaattorien
yhteydessä
termostaatit, jotka estävät huonelämpötilaa nousemasta
liian suureksi. Huonelaitteille menevän veden lämpötilaa
säädetään ulkolämpötilan mukaan. Joissakin lämpöpumpuissa
on yhdistetty vesisäiliö, jonka lämpötilaa ja lämpöpumpun tehoa voidaan ohjata myös sähkön dynaamisen hinnan
mukaan. Lisäksi koneellisen ilmanvaihdon rakennuksessa on
myös tuloilman lämpötilan säätö”, Kosonen selventää.
Suomessa on runsaasti yhä öljylämmitteisiä kiinteistöjä.
Mikä olisi järkevin energiatehokkuusinvestointi eritoten pienille
taloyhtiöille?
”Mahdolinen ratkaisu voisi olla maalämpöpumppu, jos
tontin koko sallii riittävän määrän lämpökaivoja. Sitten myös
ilma-vesilämpöpumppu on eräs vaihtoehto, jonka lämpökerroin
(COP) on hieman alhaisempi kuin maalämpöpumpulla, mutta on myös vastaavasti investointikustannukseltaan maalämpöpumppua
halvempi”, Kosonen päättää.
Aalto yliopiston insinööritieteiden professori Risto Kososen mukaan lämpöpumput ovat kaukolämpöön nähden erittäin kilpailukykyisiä.
Kuva: Aalto Yliopisto
Ilma-vesilämpöpumppujen kysyntä kasvaa
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n mukaan suurin
kysyntä on tällä hetkellä ilma-vesilämpöpumpuilla. Myös maalämpöpumppujen
kysyntä näkyy erityisesti isoissa kohteissa.
Yhdistyksen mukaan moni kerrostalon tai muun ison kiinteistön
kaukolämpö- tai öljylämmitys on saanut väistyä lämpöpumppujen
tieltä. Myös ilmalämpöpumppujen myynti lisääntyi kahdeksan prosenttia huolimatta viime vuoden kovista kasvuluvuista.
Viime vuonna suomalaiset ostivat ennätysmäärän lämpöpumppuja.
Niitä myytiin 100 000. Lämpöpumppualan
kokonaisinvestointien
määrä oli noin 600 miljoonaa. Investoinnit
olivat pääosin kuluttajien tekemiä.
SULPUn mukaan niillä tuotetaan joka vuosi lisää noin
1 TWh puhdasta, polttamisesta vapaata lämmitys- ja jäähdytysenergiaa.
Suomen miljoonan lämpöpumpun tuotanto on
yli 10 TWh/a eli 15 prosenttia asuin- ja palvelurakennusten
lämmitysenergiasta.
Koronaelvytystä lämpöpumpuilla
SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että kotitalousvähennyksen
kasvattaminen ja energia-avustuksen yksinkertaistaminen
auttaisi nyt energiaremontoijia.
”Kotitalousvähennyksen kasvattaminen energiaremontteihin
sekä nykyisen energia-avustuksen yksinkertaistaminen ja
kohdistaminen suoremmin ja selkeämmin esimerkiksi öljylämmityksestä
luopumiseen ja kerrostalojen poistoilman talteenottoon,
vihreiden rahoitus- ja vakuusinstrumenttien luominen
toisivat nopeasti vuosittain satojen miljoonien arvosta lisäinvestointeja.”
Hänen mukaansa lämpöpumppuala reagoi nopeasti,
koska toiminnan sisältöä ja tuotteita ei enää tarvitse keksiä.
”Se on jo volyymiltaan isoa, työvoimavaltaista, kotimaista
ja varsin paikallista. Lisäksi se ei vaadi pitkiä hankesuunnitelmia
ja ala on jo sinälläänkin varsin kilpailukykyistä”,
hän sanoo.
Helsingin Kalasatamassa kokeillaan tuottaako kerrostalo enemmän energiaa kuin se kuluttaa?
Helsingin Kalasatamaan nousee plusenergiakerrostalo.
Talo on osana EU:n Excess-projektia. Siinä rakennetaan
neljä plusenergian
pilottihanketta erilaisiin ilmasto-oloihin
eri puolille Eurooppaa. Suomen lisäksi plusenergiatalot
rakennetaan Belgiaan,
Itävaltaan ja Espanjaan. Tavoitteena
on osoittaa, että matalaenergiataloista voidaan siirtyä
nolla- ja jopa plusenergiataloihin jo olemassa olevilla
teknologioilla.
”Tämä on hyvin ajankohtainen ja tärkeä hanke matkalla
kohti hiilineutraaliutta”, Swecon arkkitehti ja hankkeen pääsuunnittelija
Anne Lehtinen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa
1.11.2020.
Lehtinen on vastannut arkkitehtisuunnittelusta yhdessä
Swecon
vastaavan rakennussuunnittelijan Simo Anttilaisen
kanssa. Projekti rahoitetaan EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja
innovaatio-ohjelmasta.
Teksti: Heli-Maria Wiik
Lähteet: SULPU, Helsingin Sanomat, Yle
”Ilmalämpöpumpun asentaminen vaati aina osakashallinnassa
olevan huoneiston ulkopuolelle tehtäviä
muutoksia. Muutokselle on saatava aina taloyhtiön
suostumus. Jos taloyhtiössä ei ole ennestään asennettu
ilmalämpöpumppuja, eikä asiasta ole yhtiökokouksen
niin sanottua periaatepäätöstä, olisi hyvä saada ensin
yhtiökokouksen näkemys ilmalämpöpumpun asentamiseen”,
sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen
Lännen Omavoima julkaisussa.
”Yhtiökokouksessa päätetään asiasta yksinkertaisella
enemmistöpäätöksellä. Yhtiökokouksen kannanoton jälkeen
riittää hallituksen antama lupa. Taloyhtiö voi asettaa
lisäksi ehtoja asennettavan laitteen ominaisuuksille ja
asennukselle.”
”Kun yhtiökokous on päättänyt ilmalämpöpumppujen
sallimisesta, osakas toimittaa hallitukselle tai isännöitsijälle
muutostyöilmoituksen. Tämän jälkeen hallitus antaa luvan
ilmalämpöpumpun asentamiseen.”
”Jos periaatepäätöstä ei ole aiemmin tehty, vie
päätöksentekoprosessi taloyhtiössä oman aikansa. Sen
vuoksi asia olisi hyvä laittaa vireille jo nyt, vaikka tämän
vuoden helteet ovat jo takana ja seuraavat edessä
aikaisintaan ensi kesänä.”
Lähde: Kiinteistöliittö.
