Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Levyverhoiltujen parvekekaiteiden riskit esiin – Julkisivuyhdistys julkaisi tarkastusohjeen

Alaprofiiliin kertynyt kosteus on sälöyttänyt kaidelevyn. KUVA: ©Inari Weijo.

Kuolonuhrin vaatinut parveketurma nosti kevytrakenteisten parvekekaiteiden riskit jälleen esiin. Julkisivuyhdistys julkaisi levyverhoiltujen parvekekaiteista väliaikaiset tarkastusohjeet, joissa suositellaan, ettei kuitusementtilevyä toistaiseksi käytetä varsinaisena putoamissuojana. Yhdistys kiirehtii viranomaisohjeita ja haluaa kaiteet osaksi parvekkeiden kuntotutkimuksia.

Onnettomuustutkintakeskus suositti jo Lahdessa 2016 tapahtuneen parveketurman jälkeen, että läpinäkymättömiltä kaiderakenteilta tulee vaatia samaa lujuutta ja iskunkestävyyttä kuin lasirakenteilta. Kaiteiden pitää kestää ihmisen kaatuminen, ja suunniteltu käyttöikä sekä tarkastus- ja huoltotarpeet tulee viedä rakennuksen huolto-ohjeeseen.

Ohjeistuksia ja määräyksiä ei kuitenkaan laadittu, ja viime syksynä Helsingissä sattui uusi kuolemaan johtanut parveketurma, jonka Otkes sai tutkittavakseen.

Julkisivuyhdistyksen tekninen toimikunta selvitti tilannetta viime vuonna opinnäytetöin ja julkaisi syksyllä väliaikaisen ohjeistuksen levyrakenteisten kaiteiden suunnitteluun ja tarkastamiseen.

Ohjeissa esimerkiksi suositellaan, ettei kuitusementtilevy toimisi ensisijaisena putoamissuojana.

Vauriot jäävät usein piiloon

Levyrakenteita käsitelleen opinnäytetyön mukaan tyypillinen parvekkeissa käytetty kuitusementtilevy ei kestä kaatumisesta aiheutuvaa iskua yleisesti käytetyllä 600 millimetrin rankajaolla.

Asiantuntijat ovat havainneet, että jopa 2000-luvulla uusituista levykaiteista löytyy parvekkeen turvallisuutta heikentäviä kiinnityspuutteita sekä vaurioita. Kaide saattaa näyttää ehjältä, ja vauriot erottuvat vasta lähemmässä tarkastelussa.

”Pahimmassa tapauksessa puutteet tulevat esiin vasta onnettomuudessa. Kevytrakenteisten parvekekaiteiden tarkastusta ei ole kuvailtu missään kansallisessa kuntotutkimusohjeessa, minkä vuoksi kaiteet saattavat jäädä tarkastamatta, kun parvekkeiden betonirakenteita tutkitaan. Tähän haluamme muutoksen. Kaide on ihan yhtä tärkeä rakennusosa kuin laatta tai pieliseinä”, sanoo Julkisivuyhdistyksen teknisen toimikunnan vetäjä Inari Weijo.

Pitkälle edenneitä vaurioita 2000-luvulla uusittujen parvekekaiteiden alareunoissa jo 10 vuotta asennuksen jälkeen.

Ala kaipaa standardeja

Kaiteiden säännöllinen tarkastus pitää sisällyttää osaksi parvekkeiden kuntotutkimusta. Kehitystyöhön tarvitaan mukaan viranomaiset, suunnittelijat, valmistajat ja rakentajat. Ohjeistusta kaipaavat myös kuntotutkijat, isännöitsijät, huoltoyhtiöt ja taloyhtiöt.

Tarkkaa tietoa ei ole, mutta Foreconin arvion mukaan Suomesta löytyy kymmeniä tuhansia parvekkeita, joiden kaiteet on verhoiltu kuitusementtilevyillä.

”On valtavasti muunkinlaisia parvekekaiteita, jopa suhteellisen uusia, eikä niiden kunnosta ja turvallisuudesta ei ole mitään tietoa. Julkisuuteen päätyneiden onnettomuuksien sekä käyttökieltoon johtaneiden selvitysten perusteella vaara on todellinen ja vaatii asian ottamista vakavasti”, Weijo sanoo.

Julkisivuyhdistys – JSY on itsenäinen, riippumaton yhdistys, joka edistää teknisesti ja esteettisesti laadukasta julkisivurakentamista. JSY kokoaa tietoa tutkimuksista, määräyksistä, ohjeista sekä rakenneratkaisuista. Yhdistykseen kuuluu lähes sata jäsentä: yrityksiä, oppilaitoksia, suunnittelijoita ja muita asiantuntijoita.

Julkisivuyhdistys – JSY ry

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Rivitaloyhtiön mittava tiilikattoremontti

As Oy Vastatuulessa päätettiin tiilikattoremontista, kun katon ikääntymisen merkit alkoivat näkyä. Kattoremontin tekijäksi valikoitui Kattokeskus, joka oli aiemmin toteuttanut naapuritaloyhtiön kattoremontin.

Milloin on oikea hetki remontille?

Puolueettoman tahon toteuttama kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tuovat taloyhtiön päätöksentekoon kaivattua selkeyttä sekä auttavat säästämään kustannuksia pitkällä aikavälillä. Näin taloyhtiön arki

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.