LVI-alalla eletään murroskautta, jossa energiatehokkuus, sisäilman laatu ja uudet teknologiat kietoutuvat yhteen entistä monimutkaisemmaksi kokonaisuudeksi. Pitkän linjan asiantuntijan mukaan ala on kulkenut viime vuosikymmeninä sisäilman merkityksen korostamisesta energiatehokkuuden ja nollapäästöjen tavoitteluun. Pandemian myötä ilmanvaihdon tärkeys nousi uudella tavalla esiin, ja samaan aikaan ilmastonmuutos sekä energian hinnan vaihtelut pakottavat etsimään uusia ratkaisuja energiatehokkuuden ja tehon hallintaan.
Suurimmat haasteet liittyvät olemassa olevaan rakennuskantaan. Tästä kannasta kaksi kolmasosaa rakennusten energiankulutuksesta syntyy asumisesta. “Uudisrakentamisessa energiatehokkuutta voidaan toteuttaa helpommin, mutta vanhojen rakennusten kohdalla rahoitusmallit nousevat ratkaisevaan rooliin. Tekniikka ei ole suurin ongelma, vaan se, miten korjaushankkeet rahoitetaan”, asiantuntija toteaa. Tukimuodot, edullinen lainoitus ja alueiden kiinteistöjen arvojen huomioiminen ovat keskeisiä kysymyksiä.
Alan kehityksessä näkyy myös järjestelmien monimutkaistuminen. Tekniset ratkaisut, automaatio ja tekoäly tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia osaamiselle. Suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja käyttäjäorganisaation on hallittava entistä laajempia kokonaisuuksia. “Tekoäly voi jäädä käyttäjälle näkymättömäksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää luotettavaa dataa ja prosessien hallintaa. Pelkät algoritmit eivät riitä, vaan tarvitaan ymmärrystä järjestelmien toiminnasta ja käyttäjien tarpeista”, hän painottaa.
Tulevaisuuden energiantuotannosta asiantuntija näkee monimuotoisen yhdistelmän: aurinko- ja tuulivoimaa, vesivoimaa, ydinenergiaa sekä teollisuuden hukkalämpöä ja bioenergiaa – jälkimmäisen käytön kuitenkin vain kestävältä pohjalta. Kaikki em. ratkaisut edellyttävät sitten sekä keskitettyä että hajautettua energiavarastointia, jotta energian tuotannon vaihtelevuuteen voidaan vastata. Ratkaisujen maakohtaisuus korostuu, ja suuria varastoja tarvitaan tasapainottamaan tuotantoa ja kulutusta. Esimerkiksi datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen edellyttää sijaintia kaukolämpöverkon piirissä, ei syrjäseudulla.
Kansainvälisyys on LVI-alalle luontevaa. Suomen asiantuntijat ovat olleet aktiivisia muun muassa eurooppalaisessa REHVA-yhteistyössä ja EU- komission säädösten kommentoinnissa. Myös pohjoismainen yhteistyö on viime vuosina vahvistunut, sillä yhteinen ilmasto, kulttuuri ja teknologiat tarjoavat luontevan pohjan kehitystyölle. “Meillä on hyvät verkostot sekä Eurooppaan että Pohjoismaihin, ja niiden kautta voidaan vaikuttaa ja pysyä mukana kehityksessä”, Kosonen summaa.
Energiamurroksen ja digitalisaation keskellä LVI-ala hakee uusia toimintamalleja, mutta yksi asia on varma: tulevaisuuden rakennukset tarvitsevat yhä laadukkaampaa sisäilmaa, energiatehokkuutta ja järjestelmiä, jotka palvelevat sekä käyttäjiä että ympäristöä. Kaikki tähtää siihen, että asukkaat ja käyttäjät tiloissa ovat tyytyväisiä sisäilmastoon.
| Osaaminen ratkaisee murroksessa LVI-alan energiamurros, digitalisaatio ja järjestelmien monimutkaistuminen lisäävät osaamisvaatimuksia kaikissa rooleissa – suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä. Alan toimijat, kuten Suomen LVI-liitto, suuntaavat koulutustarjontaansa vastaamaan näihin muutoksiin tukemalla ajantasaisen tiedon, tutkimuksen ja käytännön osaamisen yhdistämistä. |
Risto Kosonen
Professori Risto Kosonen on Suomen LVI-liitto ry:n varapuheenjohtaja, Sisäilmayhdistys ry:n puheenjohtaja, SCANVAC president ja REHVA:n vice-president.
