Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Miksi taloyhtiön yhtiökokous päätyy valitsemaan yhtiön ulkopuolisen hallituksen jäsenen?

Kirjoittaja: Yrjö Salomaa

Kuuden asunnon rivitaloyhtiö. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa kuuluu olla kolme jäsentä. Taloyhtiön asukkaista moni on eläkkeellä ja loput kiireisiä töiden vuoksi, joten kolmannen hallitusjäsenen löytäminen asukkaiden keskuudesta on osoittautunut haasteelliseksi. Tästä syystä toivomme löytävämme hallitusammattilaisen täydentämään hallituksen ja olemaan mahdollisesti myös hallituksen puheenjohtajana.

Useimmin on isännöitsijä aloitteellinen hallitusammattilaisen valitsemisessa, kun hän on istuvan hallituksen tulevia jäseniä selvitellessä todennut, että ei onnistu löytämään heitä taloyhtiön osakkaista. Myös hallituksen jäsen/jäsenet voivat ottaa yhteyttä ja kysyä ammattilaisen mahdollisuutta/halukkuutta. Usein tämä tapahtuu tilanteessa, jolloin ”tikut ovat ristissä” joko puheenjohtajan tai isännöitsijän kanssa. Harvoin tullaan ehdottamaan jotain kokouksen osanottajista tai sitten valitaan se, joka ”ei osaa kieltäytyä tehtävästä”.

Isännöitsijöiden mielipiteitä:

”Taloyhtiön osakkaista oli jo pidemmän aikaa ollut vaikeuksia saada jäseniä hallitukseen, siksi päädyttiin ulkopuoliseen.”

”Riitaisat yhtiöt- kun on tarpeeksi riidelty, ei kukaan enää halua lähteä hallitukseen haukuttavaksi. Paras tapa on tuolloin valita hallitusammattilainen, joka jaksaa/kestää kritiikin ja pystyy ulkopuolisena johtamaan riitaisaa yhtiötä.”

”Puhtaat sijoitusyhtiöt- ei löydy halukkaita hallitukseen vaan sijoittajat haluavat ulkoistaa hallitustyöskentelyn sen alan ammattilaisille.”

”Isot hankkeet- jos osakkaista ei löydy ammattitaitoa / halua hoitaa isoja hankkeita, valitaan näitä vetämään alansa ammattilainen, joka ymmärtää sekä itse hankkeesta, että taloyhtiömaailmasta.”

Osakkaiden päätyessä valitsemaan ulkopuolisen hallitusammattilaisen taloyhtiön hallitukseen on syy yleensä monisyinen:

– Vastuunkanto, jossa kokouspalkkio on olematon ja hallinnollinen vastuunkanto jaetaan on toimimaton yhdistelmä.

– Nuoria osakkaita on myös hankala saada mukaan koska työelämässä olevat ovat kiireisiä.

– Kun siihen lisätään osakkaiden lähtökohta – tämä on kotini – niin kotona eivät osakkaat halua lisää taakkaa joutuessaan lähtemään yleensä iltaisin pidettäviin kokouksiin. Kotona halutaan olla ja elää niin että hommat hoituvat. Koti ja vapaa-aika on rauhoittumisen aikaa.

– Kun tiedetään hallitusammattilaisen tausta sekä taloudellinen ja rakennusteknillinen osaaminen niin tästä halutaan maksaa.

– Kun jääkiekkojoukkueen halutaan voittavan, valitaan sitä johtamaan Aleksander Barkov – tyyppinen pelaaja.

– Osakkailla ei yleensä ole valintatilanteessa syynä ulkopuolisen jäsenen valintaan muu kuin se, että kunhan minua ei vaan valita. Valitsemalla hallitusammattilaisen, vaikka se maksaa, on asia taas vuodeksi hoidossa.

– Toinen syy on se, että hallitustyöskentely koetaan rasittavaksi, on paljon kokouksia, luullaan, että joudun henkilökohtaisesti taloudelliseen vastuuseen, jos hallitus on tehnyt ”virheellisen” päätöksen ja taloyhtiö haastetaan käräjille.

– Hallituksen työskentelytavat ovat vieraita. Kun ei tiedetä miten kokous sujuu ja miten asioista päätetään niin siitä syntyy tunne, että en hallitse tätä, joka johtaa haluttomuuteen olla mukana hallitustyöskentelyssä.

– Ei haluta osakkaiden sylkikupiksi, jos hallitus on osakkaiden mielestä tehnyt ”vääriä” päätöksiä. Kiitoksena ovat muiden osakkaiden haukut. Muut osakkaat kokevat, että hallituksen jäsenyys edellyttää olemaan aina muiden osakkaiden tavoitettavissa.

– Taloyhtiön ja osakkaan vastuunjako korjausasioissa ei ole tiedossa tai siitä on virheellistä tietoa.

– Tehtävien ja vastuunjako hallituksessa ei ole selvillä: mistä asioista päättää hallitus, mitkä kuuluvat isännöitsijälle, mitkä asiat ovat huoltoyhtiön hoidettavia. Pitääkö osakkaan kantaa vastuuta joistain muusta kuin vastikkeen maksusta?

Summa summarum eli mitä tulisi tehdä?

Tähän löytyy pätevä vastaus.

Ota yhteys Asunto- ja kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:hyn www.akha.fi

Yrjö Salomaa

Hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjanmaa
Taloyhtiön hallitusammattilainen ja Hallituksen jäsen, Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry

Jaa tämä artikkeli: 

Isännöinti

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Toimivat palovaroittimet tuovat turvaa taloyhtiöihin

Palovaroittimien hankkiminen ja kunnossapito siirtyy taloyhtiöiden vastuulle kahden vuoden siirtymäajalla. Lain muutoksella parannetaan asuinkiinteistöjen paloturvallisuutta. Toteutukseen on erilaisiin tarpeisiin kehitettyjä vaihtoehtoja.

Linjasaneeraus on suunniteltava kunnolla

Taloyhtiöiden linjasaneeraukset eli putkiremontit ovat vaativia hankkeita, joiden hahmottelussa ja tositoimissa tarvitaan paljon osaamista sekä myös aiempaa kokemusta. Asioihin onkin perehdyttävä

Milloin hallitusammattilaista tarvitaan?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Mitkä ovat yleisimmät tilanteet, milloin hallitusammattilaista tarvitaan ja miten taloyhtiö voi hyötyä palkatessaan hallitusammattilaisen? Milloin hallitusammattilaista tarvitaan? Yleisimmät

Taloyhtiö, tee kotiläksyt energia-asioissa!

Taloudelliset syyt jarruttavat edelleen taloyhtiöiden energiatehokkuustoimenpiteitä, kertoo Isännöintiliiton tuore Energiabarometri. Monessa taloyhtiössä valtion avustusrahoilla on kriittinen rooli siinä, että hankkeet saadaan

Isännöitsijöillä avainrooli korjaushankkeissa

Kirjoittaja: Mika Hokkanen Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa. Rahoituslaitos Nordeasta puolestaan muistutetaan

Ehkäise tuholaiset ennalta

Täsmällinen havainnointi ja avoin keskustelukulttuuri tehostavat tuholaistorjuntaa Tuholaisten ennaltaehkäisy ja torjunta sujuu parhaiten isännöitsijän, asukkaiden, kiinteistöhuollon ja torjunta-alan ammattilaisten yhteistyönä. Isännöitsijän

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Isännöintialalla menossa iso murros

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva uskoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdään isännöintialalla iso loikka kohti asiakasta palvelevampaa viestintäkulttuuria. ”Tulevaisuus tuo varmasti

Varmista viranomaisviestinnän sujuvuus

Sisätiloihin asennettava peittoaluelaajennus parantaa viranomaisverkon kuuluvuutta Viranomaisviestintä tapahtuu usein haastavissa kommunikaatio-olosuhteissa ja vaatii luotettavia sekä tehokkaita viestintäratkaisuita. Peittoaluelaajennukset varmistavat viranomaisverkon eli

Ryhdytäänkö elvyttämään?

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ihmisen muisti on ihmeellisen lyhyt. Pari kuukautta aurinkoa, ja kevään korona on muisto vain. Samaten tuntuu käyneen korjausrakentamiselle

Korona kuritti asuntovelallisia

Lainoja neuvoteltiin huhtikuussa uudelleen ennätyksellisen paljon Kotitalous- ja yrityslainoja neuvoteltiin uudelleen huhtikuussa 2020 enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Uudelleen neuvoteltujen sopimusten määrässä

Sisäilmastoseminaari ehti ennen koronaa

Sisäilmayhdistys täyttää 30 vuotta syksyllä 2020. Juhlavuosi lähti vauhdikkaasti käyntiin maaliskuisessa Sisäilmastoseminaarissa sekä juhlagaalassa. Sisäilmayhdistys viettää juhlavuotta, sillä yhdistys perustettiin syksyllä

Digitaalinen taloyhtiöviestintä on tehokasta ja kannattavaa

Taloyhtiöiden digitaalisten asukasviestintäratkaisujen hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään Suomessa. Suuret vuokrataloyhtiöt ovat jo ottaneet digitaaliset viestintäratkaisut laajempaan käyttöön, mutta yksityisomisteiset asuntoosakeyhtiöt ovat