Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Milloin on oikea hetki remontille?

Puolueettoman tahon toteuttama kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tuovat taloyhtiön päätöksentekoon kaivattua selkeyttä sekä auttavat säästämään kustannuksia pitkällä aikavälillä. Näin taloyhtiön arki on ennakoitavampaa ja turvallisempaa.

Rakenteiden teknisen käyttöiän lähestyessä laskennallista loppuaan monessa taloyhtiössä pohditaan, milloin remontti oikeasti kannattaa tehdä. Suurin epävarmuus syntyy siitä, ettei rakenteiden, talotekniikan tai putkiston todellisesta kunnosta ole varmaa tietoa.

Kun päätösten pohjaksi hankitaan puolueettoman asiantuntijan tekemä kuntoarvio tai kuntotutkimus, taloyhtiö saa luotettavaa tietoa todellisista riskeistä sekä siitä, millaisella aikataululla korjauksiin kannattaa ryhtyä.

Suomen Asiantuntijapalvelut Oy tarjoaa taloyhtiöille muun muassa kuntoarvioita, putkistojen kuntotutkimuksia, energiakartoituksia ja hankesuunnittelua. Yritys toimii Pirkanmaan ja Uudenmaan alueilla ja tarpeen tullen myös Jyväskylän ja Kuopion alueilla.

”Rakenteita rikkomaton taloyhtiön kuntoarvio tehdään kolmella osa-alueella, jotka ovat LVI-järjestelmät, sähköjärjestelmät ja rakennetekniikka. Jokaisesta vastaa oma asiantuntijansa, ja havainnot kootaan selkeäksi ja yhtenäiseksi raportiksi, joka sisältää toimenpidesuositukset”, Vähänen kertoo.

Suomen Asiantuntijapalvelut on saanut kiitosta raporttien havainnollisuudesta. Myös yrityksen tarjoama henkilökohtainen ja joustava palvelu koetaan arvokkaaksi, sillä se tekee yhteistyöstä sujuvaa ja keventää taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän työtaakkaa.

Kuntoarvion ja raportin pohjalta taloyhtiölle voidaan laatia PTS-suunnitelma eli pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Suunnitelman pohjalta taloyhtiön huoltojen ja korjausten aikatauluttaminen ja budjetointi helpottuu.

Oireileva putkisto kannattaa tutkia ajoissa

Putkiston kuntotutkimus on paikallaan, kun putkiston kunto alkaa mietityttää. Toistuvat viemäritukokset, hajuhaitat tai ensimmäinen putkivuoto ovat selviä merkkejä siitä, että putkiston tutkimus on tarpeen.

”Putkiston kuntotutkimus antaa mittauksiin perustuvaa tietoa siitä, onko remonttiin syytä ryhtyä heti vai voidaanko sitä vielä turvallisesti lykätä”, Vähänen sanoo.

Kuntotutkimuksen menetelmät valitaan kohdekohtaisesti. Lämmitys- ja käyttövesiputkistoja tutkitaan röntgenkuvauksella, josta selviää mahdollinen putken sisäpuolinen korroosio.

Viemäriputkistoja kuvataan sisäpuolisesti näiden toiminnallisen kunnon selvittämiseksi. Valurautaviemäreitä voidaan myös tutkia röntgenkuvauksin, joista voidaan muun muassa mitata viemärin jäljellä oleva seinämävahvuus.

”Muoviviemäreistä voidaan ottaa putkinäytteitä, joiden avulla materiaalin mahdollisen rakenteellisen kunnon heikentyminen selviää tarkemmin. Lisäksi lämmitysverkoston vesinäytteiden analyysit antavat tietoa mahdollisesta korroosiosta”, Vähänen lisää.

Puolueettoman toimijan tekemä kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tarjoavat selkeän näkymän kiinteistön todelliseen tilanteeseen, antavat varman perustan päätöksille ja auttavat kohdentamaan korjaukset oikein.

Teksti: Meri Böhm

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Vanhoja rakenteita ei tarvitse aina uusia

Arvokiinteistöjen ja muiden vanhojen rakennusten julkisivun, ikkunoiden ja katon suunnitelmallinen huoltaminen pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää rakennuksen alkuperäisen luonteen. Kuntotutkimus tarjoaa

Kiinteistöhuolto paineessa

Kustannukset, osaaminen ja markkinamuutokset muokkaavat arkea Kiinteistöhuolto toimii yhä useammin usean samanaikaisen murroksen keskellä. Ylläpitokustannusten nousu, työvoimapula, korjausrakentamisen rahoitushaasteet sekä kiinteistömarkkinoiden

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden