Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Milloin on oikea hetki remontille?

Puolueettoman tahon toteuttama kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tuovat taloyhtiön päätöksentekoon kaivattua selkeyttä sekä auttavat säästämään kustannuksia pitkällä aikavälillä. Näin taloyhtiön arki on ennakoitavampaa ja turvallisempaa.

Rakenteiden teknisen käyttöiän lähestyessä laskennallista loppuaan monessa taloyhtiössä pohditaan, milloin remontti oikeasti kannattaa tehdä. Suurin epävarmuus syntyy siitä, ettei rakenteiden, talotekniikan tai putkiston todellisesta kunnosta ole varmaa tietoa.

Kun päätösten pohjaksi hankitaan puolueettoman asiantuntijan tekemä kuntoarvio tai kuntotutkimus, taloyhtiö saa luotettavaa tietoa todellisista riskeistä sekä siitä, millaisella aikataululla korjauksiin kannattaa ryhtyä.

Suomen Asiantuntijapalvelut Oy tarjoaa taloyhtiöille muun muassa kuntoarvioita, putkistojen kuntotutkimuksia, energiakartoituksia ja hankesuunnittelua. Yritys toimii Pirkanmaan ja Uudenmaan alueilla ja tarpeen tullen myös Jyväskylän ja Kuopion alueilla.

”Rakenteita rikkomaton taloyhtiön kuntoarvio tehdään kolmella osa-alueella, jotka ovat LVI-järjestelmät, sähköjärjestelmät ja rakennetekniikka. Jokaisesta vastaa oma asiantuntijansa, ja havainnot kootaan selkeäksi ja yhtenäiseksi raportiksi, joka sisältää toimenpidesuositukset”, Vähänen kertoo.

Suomen Asiantuntijapalvelut on saanut kiitosta raporttien havainnollisuudesta. Myös yrityksen tarjoama henkilökohtainen ja joustava palvelu koetaan arvokkaaksi, sillä se tekee yhteistyöstä sujuvaa ja keventää taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän työtaakkaa.

Kuntoarvion ja raportin pohjalta taloyhtiölle voidaan laatia PTS-suunnitelma eli pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Suunnitelman pohjalta taloyhtiön huoltojen ja korjausten aikatauluttaminen ja budjetointi helpottuu.

Oireileva putkisto kannattaa tutkia ajoissa

Putkiston kuntotutkimus on paikallaan, kun putkiston kunto alkaa mietityttää. Toistuvat viemäritukokset, hajuhaitat tai ensimmäinen putkivuoto ovat selviä merkkejä siitä, että putkiston tutkimus on tarpeen.

”Putkiston kuntotutkimus antaa mittauksiin perustuvaa tietoa siitä, onko remonttiin syytä ryhtyä heti vai voidaanko sitä vielä turvallisesti lykätä”, Vähänen sanoo.

Kuntotutkimuksen menetelmät valitaan kohdekohtaisesti. Lämmitys- ja käyttövesiputkistoja tutkitaan röntgenkuvauksella, josta selviää mahdollinen putken sisäpuolinen korroosio.

Viemäriputkistoja kuvataan sisäpuolisesti näiden toiminnallisen kunnon selvittämiseksi. Valurautaviemäreitä voidaan myös tutkia röntgenkuvauksin, joista voidaan muun muassa mitata viemärin jäljellä oleva seinämävahvuus.

”Muoviviemäreistä voidaan ottaa putkinäytteitä, joiden avulla materiaalin mahdollisen rakenteellisen kunnon heikentyminen selviää tarkemmin. Lisäksi lämmitysverkoston vesinäytteiden analyysit antavat tietoa mahdollisesta korroosiosta”, Vähänen lisää.

Puolueettoman toimijan tekemä kuntoarvio ja putkiston kuntotutkimus tarjoavat selkeän näkymän kiinteistön todelliseen tilanteeseen, antavat varman perustan päätöksille ja auttavat kohdentamaan korjaukset oikein.

Teksti: Meri Böhm

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja

Linjasaneeraus murroksessa

Toteutusmallit laajenevat perinteisestä putkiremontista kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi Linjasaneeraus on siirtymässä teknisestä korjaustoimenpiteestä kohti strategista kiinteistön kehittämistä. Kasvava korjaustarve, kiristyvä sääntely ja uudet

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja